Nykyaika: Lomakeskus Helvetti

Nappokääpiö Äänitteet

Mikään ei ole niin turmiollista kuin nykyaika, tai noin ainakin vanhemmat ovat vaikeroineet jo vuosituhansien ajan. Tältä pohjalta tarkasteltuna kerrassaan mainion nimen omaavan Nykyaika-yhtyeen ytimen muodostavat Tuomas Alatalon rämisevä, runttaava ja suhiseva kitara, sekä Otto Grundströmin rock-uskottava laulu, joita tukee asiansa osaava rytmiryhmä. Vaan mitä jo muutaman vuoden keikoillaan hurmosta aiheuttanut Nykyaika voi tarjota rockinnälkäisille massoille?

Avausbiisi on monen rock-levyn elämä tai kuolema, mutta Nykyaika voittaa itselleen ainakin kaksi elämää Poika on tullut kotiin -rallilla. Elämä on rock’n’roll ja rock’n’roll on elämä, mutta toisinaan on hyvä saada litsarinraikas muistus siitä, kuinka simppeleillä aineksilla parhaat rockässät syntyvätkään. Jeesuksen toinen tuleminen tarjoaa mielenkiintoisen kulman tuttuun aiheeseen, itse biisin laskeutuessa jonnekin uuden aallon piikkilankaisempien laitojen tietämille. Terveiset alakerrasta vihjailee jo helvetillisistäkin säväreistä, herkullisen tarttuvan rock-möhkäleen lonksuessa eteenpäin, ja Tyrannilisko taitaa iskeä ilkikurisesti silmää David Bowien ja Marc Bolanin glam-rockille.

Ainoat yli neliminuuttiset vedot ovat hienosti melodisuuttaan korostava ja silti kovasti rämisevä Helena sekä kiekon sulkeva Suuri musta, joka ulottuu lähes kuuteen ja puoleen minuuttiin saakka. Ankkuriraita eroaa melkoisesti muusta materiaalista, mutta toimii tummasävyisen kiekon sulkijana mitä mainioimmin.

Jo useamman vuoden aktiivisena ollut Nykyaika on löytänyt aikaa sitten oman mukavuusalueensa, eikä yksikään esikoisalbumin kymmenestä vedosta jää toisten jalkoihin. Monipuolisen kattauksen ja sinne tänne kurottelevan orkesterin musiikkia soisikin kuulla enemmän, eikä vain sen takia että kyseessä on ”Tehiksen Oton uusi bändi”.