Julkaistu: 19.01.2019
Arvostelija: Mika Roth
VILD Recordings / Svart Records
Räiskyvää, elektronista, provosoivaa ja äänekästä rockia tulevaisuudesta. Tuota ja niin kovin paljon muuta on Dallas Kalevala, yhtye joka pistää jo nimellään makunystyrät koetukselle. Jos hapan pistääkin aluksi pohtimaan koko touhun järkevyyttä, on makuun kuitenkin helppo tottua yllättävän nopeastikin. Jos niin vain haluaa.
Ja minähän haluan, sillä olen aina tykästynyt veneen heiluttajiin ja uuden tutkijoihin, eikä Dallas Kalevala vaikuta pelkäävän osapuilleen mitään musiikkimaailman poltinrautoja. Esikoisalbumin kantava teema onkin mitä selvimmin tunteet, etenkin ne negatiiviset ja tuhoavat sellaiset, vaikka toki tilaa löytyy spektrin toisellekin laidalle.
Jo pari vuotta sitten sinkkuna ilmestynyt Animal Magnetism on edelleen A-luokan bileraita, jolla Dallas Kalevalan disco-rock ryskyy, kimaltaa ja paukkuu kuten uuden ajan airuen kuuluukin. Tässähän ollaan tekemässä pesäeroa menneeseen, ja se todella onnistuu sillä saksalaisen panssaridivisioonan tavoin etenevä raita ei armoa anna. Ykkössyöttöihin on laskettava myös viime kesänä sinkkuna julkaistu Victimizer, jolla duo nuolee onnistuneesti IAMX:n tikkaria, jäämättä silti kielestään kiinni. Eikä tämä nyt niin kaukana ole eräänkin Nine Inch Nailsin alkupään tekemistä, esimerkiksi Head Like a Hole ja Sin -siivuista.
Albumilla ensi kertaa kuultavista vedoista vahvimmin liikettä aiheuttaa ankkuriraita So Young, jonka ysäribilehelvetti on kuin kurkistus acid house -sukupolven paratiisi/helvetti kollaasiin. Rumuuden ja kauneuden ihmeillä jonglööraava Life is Beautiful runnoo myös itsensä voimalla karmeista sisään, mutta olennainen välittyy eikä muulla ole väliä.
Ville Malja ja Jussi Matikainen soittivat yhdessä jo Lapkossa, mutta nyt raskas altsurock on vaihtunut konevetoisemmaksi Prodigy/IAMX-elektroiluksi.
Linkki:
dallaskalevala.com
(Päivitetty 19.1.2019)