Ikivirhe: Lanka palaa

Omakustanne

Ikivirheen aiemmista pikkukiekoista Arkadianmäen Nosferatu iski hc/grind -hakkunsa keskelle olennaista, kun 7 raitaa sullottiin reiluun 16 minuuttiin. Sedät on vallannu maailman oli 5 biisin ja hieman alle 9 minuutin purkaus samasta tulivuoresta, tosin astetta uniikimmin kehittyneen magman voimin. Pitkäsoitolle siivuja on kertynyt täysi tusina ja kokonaismittaakin on nyt jo karvan alle puoli tuntia.

Vinyylin tapaan kokonaisuus on jaettu kahteen eri puoliskoon, eivätkä avausbiisit anna tietysti tippaakaan armoa. Huomenna loppuu imppaaminen suhisee ensin puoli minuuttia, mutta räsähtäähän se räjähdys sieltä sitten lopulta. Nopeaa punk’n’rollia joka äityy jamimetalloimaan viimeisillä metreillään. Toinen kärki, Lobotomia, pureutuu kallon sisuksiin timanttiteräisen pistosahan voimin, punkin palasten jäädessä vähemmistöön. A-puolen sulkeva IV on laskettavissa myös täysosumien joukkoon ”Kannelmäki!”-huutoineen kaikkineen, eikä samoilla raivohulluuden/riehakkuuden/riemun asteilla operoiva Lanka palaa jätä taatusti ketään kylmäksi kiekon sulkijana.

Entä mitä on tarjolla näiden alkujen ja loppujen välissä? No, Kyttä söi mun sipsit on nimeään parempi lanaus punkin puskutraktorilla, vaikka härnäävästä nimestä olisi saanut leipoa jotain unohtumattomampaa. Eikä 00420 ainakaan tiputa keskiarvoa, kun Ikivirhe seikkailee – jälleen kerran – Kannelmäen tietämillä sekavissa mielentiloissa. Mielenkiintoinen askel ahdistusrockin puolelle on Viimeinen älyämpäri, jonka viimeinen puoli minuuttia hämmentää loputkin aatokset.