Vasas flora och fauna: Strandgut

Startracks

Vasas flora och fauna on vaasalainen pop-yhtye, joka aiemmin on julkaissut musiikkiaan ruotsinkielisenä. Strandgut on sen sijaan saksankielinen albumi, jolla bändi esittää vanhoja biisejään saksannettuina versioina. Tarina ei kerro onko mukana peräti uusiakin siivuja, mutta yhtäkaikki materiaali on pitkälti samasta puusta veistettyä, niin hyvässä kuin pahassa.

Pop on poppia, oli esityskieli sitten vaikka swahilia, eikä yhtye edes sen kummemmin pyri välttelemään länsimaisen pop-musiikin lainalaisuuksia. Vasas Flora och Fauna tekeekin poppiaan kiistatta ilmavalla tavalla, eli laulun kyljessä soivat lähinnä koskettimet ja satunnaiset kielisoittimet. Sähköjä käytetään maltillisesti ja rummutkin saavat lähinnä sutia taustalla, kun valokeilassa paistattelevat mies- ja naissolistit. Meno on kovin akustisvoittoista ja kevyttä, mutta ei kuitenkaan mitenkään tarpeettoman folkkia, vaikka moisia mielleyhtymiä matkan varrella mieleen nouseekin.

Periaatteessa Strandgut on ihan simppeliä peruskauraa, mutta albumin vakavin ongelma on sen kappalemateriaalin totaalinen tarttumattomuus. Allekirjoittaneen korviin nyt ainakin. Biiseissä on kyllä aistein havaittavia melodioita ja rakenteet ovat periaatteessa kunnossa, mutta jokin on perustavanlaatuisella tavalla pielessä, koska nämä raidat eivät jää niin millään soimaan päähän. Onkin saavutus, että kokonainen levyllinen melodista poppia ei saa tarttumaan ainuttakaan pätkää mieleen edes yrittämällä. Ja jos biisien mukana yrittää hyräillä, tahtoo ajatus nopeasti karkailla, sillä materiaali on sanalla sanottuna tylsää.