Skizma: Anthrovoid

Omakustanne

Kimuranttia ja rytmeillään kikkailevaa metallia on nykyisin jo huomattavasti enemmän tarjolla, mutta kotimainen Skizma jatkaa Anthrovoidillaan pitkälti siitä, mihin se vajaan kahden vuoden takaisella 360RB-pitkäsoitollaan jäi. Eli metalli on varustettu normaalia runsaammilla mutkilla ja koukeroilla, yleisen luonteen ollessa ultramoderni.

Planeettamme on menossa melko huonoon suuntaan, mihin myös Anthrovoid ottaa vahvasti kantaa. Luomakunnan kruunu on onnistunut tuhoamaan jo siinä määrin muuta luontoa, että nyt on koittanut vastaiskun aika. Niinpä Humble Be ei enää kerro iloisista Maija Mehiläisistä, vaan kolisevan ja rouhivan metallin alla kuplii vihaa uhkuva tarina. Ihmiset pitää raivata pois tieltä, sillä tuo rottalaji ravaa vain ei-minkään perässä, kuten The Race of Rats asian oivaltavasti kiteyttää.

Vokalisti-kitaristi Juho Kilponen on kasannut kappaleistaan tarinan, jota ryhmän äärimetalli asianmukaisesti kehystää, korostaa ja alleviivaa. Yhdeksän biisin ja hieman tarpeettomaksi jäävän intron muodostama paketti on raskaimmillaan melkoista rytyytystä, mutta metalli ei sulje äänimaisemaa massallaan, sillä äänten väleissä on yllättävänkin paljon tilaa. Näin bändin matiikkametalli ja punkahtavat raivonpuuskat pysyvät ymmärrettävissä rajoissa, jolloin tehovoimakin kasvaa taas eksponentiaalisesti.

Ei tämä mitään bilemusaa ole, kaukana siitä, mutta jos metallin ulommat rajat kiinnostavat hiukkaakaan, kannattaa tutustua albumiin. Ja kuka tietää – ehkä riittävän monen muuttuneen mielen jälkeen jopa planeettamme, tai ainakin jotkin osat siitä, ovat vielä pelastettavissa ilman tarpeettoman suurta hävitystä.