Joonas Holmen plus The Lossy Codecs: Sterner Stuff

Fuu Recs.

Monet v�itt�v�t n�in� p�ivin�, j�lleen kerran, ett� kitararock olisi kuolemassa. Kuka en�� viitsii r�mpytt�� kuusikielisi�, kun kaiken voi tehd� himassa l�pp�rill�? Kaikessa on tietysti puolensa, mutta itse koin l�mpimi� onnen tunteita jo siin� vaiheessa, kun kuuntelin Sterner Stuffin kitaravalleja ensi kertaa.

Joonas Holm�nin historiasta l�ytyv�t mm. Desibeli.netinkin sivuilta tuttu Das Claudius sek� indie poprockia pikselisemmin ja elektronisemmalla otteella luova Lunar Hippo. The Lossy Codecsin kanssa Holm�n on kuitenkin tarttunut s�hk�kitaraan Pixiesin ja Dinosaur Jr.:n hengess�. Biisit nojaavat eteenp�in, ovat ne sitten raskaampaa vallitusta tai hiljaisempia polkuja kulkevia tarinoita, mutta todellinen taika on siin�, ett� Holm�n onnistuu ker��m��n kaikki linjat virtaviivaiseksi kokonaisuudeksi.

En voi kuin ihailla sit� voimaa, jolla Acid hy�kyy p��lle kuin metel�iv�mpi Smashing Pumpkins j�lkigrungen h�yryiss��n. Ronskimpaa ��nivallia runsaasti tarjoileva levy ei ole kuitenkaan silkkaa pikataivalta, sill� esimerkiksi siell� t��ll� leppoisampi Sin on oikeastaan mit� kaunein slovarintapainen. Joissain kohdin napakka kitararock saattaa her�tell� mielleyhtymi� my�s Fugazin, Jane�s Addictionin ja Butthole Surfersin suuntiin, mutta n�m� pienet sillat saattavat olla yht� hyvin ainoastaan allekirjoittaneen aivoissa syntyneit�, sill� Sterner Stuff on mit� selvimmin oma itsens�.

Tekstien puolesta Sterner Stuff on otsakkeensa mukaisesti normaalia tuhdimpaa setti�. Holm�n ep�ilee usein itse��n, tarkoitustaan ja yleisesti ottaen kaiken j�rkevyytt� t�ss� maailmassa, jonka perimm�inen tarkoitus tuntuu olevan pienen yksil�n litist�minen ja pahan olon maksimaalinen levitys. Elo onkin surun ja takaiskujen s�vytt�m� matka kohti viimeist� esirippua, eik� edes sen takana piilevist� asioista ole mit��n varmuutta. Toisinaan jouhevasti etenev� musiikki ja depressiivisyyteen taipuvaiset sanat muodostavatkin melkoisia kontrasteja.

Onko mies siis menett�nyt t�ysin toivonsa? Ei nyt sent��n, tai niin ainakin tulkitsen albumin sulkevan Outta Dis Worldin viestin ja mm. Solitaryn rivien v�list� voi lukea ainakin yht� paljon kuin itse vihkoon painetuista sanoista.