Doe Paoro: Soft Power

Anti-

New Yorkin Brooklynistä kotoisin oleva Doe Paoro on pinonnut kolmannella albumillaan palikat melko perusteellisella tavalla uuteen järjestykseen. Siinä missä Sonia Kreitzerin alter ego on aiemmin esiintynyt syntetisaattoreiden ja muunlaisen konevoiman avustamana, ottaa Soft Power energiansa nimenmukaisesti pehmeämmistä lähteistä.

Paoron soundi onkin siinä määrin luomu ja orgaaninen, että juurekas pop voisi hyvinkin olla peräisin jostain 70-luvun vaiheilta. Analogisuus, ikääntyneet efektit ja härski 60-luvun fiilisten esiin tuominen ei ole kuitenkaan päälle liimatun oloista, sillä vasta näillä soundeilla ja sävyillä Paoron upea lauluääni pääsee viimein kunnolla oikeuksiinsa.

Onkin vaikea päättää mitä kappaletta pitäisi ylistää eniten, sillä Guiltyn soul-pop saa sydämen värähtelemään torvien, koskettimien ja suruisan melodian tahtiin. Toisaalta The Ronettesin luomalle perustalle rakennettu Over on kolmessa ja puolessa minuutissaan aivan liian nopeasti ohi, stemmalaulujen ja alkuperäisen rock’n’rollin likistäessä rinnasta. Together Apart on puolestaan suuri puoliballadi 60-luvun tyttöbändisoundin, garagen, pop-koukkujen ja jopa rockin rakentaessa upeita puitteita Paoron sielukkaalle vokalisoinnille.

Soft Power sortuu toisinaan pastissilta haiskahtavalle kunnianosoitukseksi, jokaisen kulman ja hitusen muistuttaessa menneistä ajoista, mutta annetaan se nyt tällä kertaa anteeksi. Kyllä 50 vuotta on jo riittävän pitkä aika siihen, että jonkin ääreen voi palata.