Black Lotus: Sons of Saturn

Inverse Records

Kahden vuoden ikäinen Black Lotus ei nähtävästi ole julkaissut mitään ennen tätä, mutta espanjalaisten eeppinen ja doomahtava metalli tuntuu löytäneen jo luontaisen virtansa. Mustan lootuksen miehet ovat selvästi Black Sabbathin lapsia, tai oikeammin lapsenlapsenlapsia, sillä yhteneväisyydet niin Candlemassin, Witchfinder Generalin, kuin näitä seuranneen sukupolven Bongzillan kanssa ovat mitä selvempiä.

Sons of Saturn on paperilla kahdeksan kappaleen muodostama albumi, mutta oikeastaan se on viiden mittavamman raidan ja kolmen välisoitoksi laskettavan siivun muodostama paletti. Raidoista kaksi mittavinta, The Sandstorm ja The Swamp, varaavat vajaasta kolmesta vartista melkein 22 minuuttia, joten bändin eeppinen heavy doom metalli on väkevimmillään todella eeppistä. Hiekkamyrskyssä ryhmä tempoo metalliaan sinne rautaneitsyen progemman laidan suuntaan, kun taas tarpoessaan suolla espanjalaiset vallittavat reunoja post-metalin keinoin.

Avauksena kuultava Kings on tätä taustaa vasten suorastaan pikainen numero, sillä reilussa kuudessa minuutissa ryhmä ei ehdi sukeltamaan sen kummempiin surina-avaruuksiin tai sludge-katedraaleihin. Napakka riffi polkee hivenen grungemaisesti päälle, ja tuota samaa suuntaa tutkii myös karvan alle viiden minuutin rajapyykin jäävä Protective Fire. Onko ysärihenkisyys sitten toimivampi suunta kuin 70-lukulaisuus? Siinäpä vasta vaikea kysymys, sillä suunnista kumpikin on lupaava – mutta jossain vaiheessa näistä olisi hyvä nostaa toinen selvästi suosikiksi, jotta lievä sekavuus saataisiin siivottua pois kokonaisuudesta.

Black Lotus tekee kaiken oikein, eikä levyllä pistä mikään negatiivisella tavalla korvaan. Tämä tasaisuus ei ole kuitenkaan aina puhdasta tasavahvuutta, sillä ryhmä ei myöskään uskaltaudu mukavuusalueidensa ulkopuolelle vahingossakaan. Kun ottaa huomioon sen leveän pohjan jolle Saturnukset pojat on rakennettu, olisi niin kovin paljon enemmänkin voinut vielä tehdä. No, ehkä sitten jo ensi kerralla.