Thought Gang: Thought Gang

Sacred Bones

Thought Gang on projektiluonteinen yhtye, jonka takaa löytyvät itsensä David Lynch ja Angelo Badalamenti. Kaksikko vuoli kasapäin kultaa Twin Peaksin alkuperäisellä soundtrackilla, ja myös Thought Gangin historia nivoutuu juuri tuohon samaiseen maailmaan. Tältä levyltä löytyvät kaksi kappaletta päätyivät aikoinaan ristiriitaisesti vastaanotetun Twin Peaks: Fire Walk With Me -elokuvan ääniraidalle, mutta äänityksiä tehtiin huomattavasti enemmänkin 90-luvun alussa. Syystä tai toisesta ne jäivät kuitenkin julkaisematta ja syntyi jälleen yksi tarina ”kadonneesta albumista” – mutta eihän mikään katoa koskaan täysin.

25 vuotta myöhemmin julkaistu Thought Gangin albumi on edelleen voimallinen kokonaisuus. On vaikea sanoa kuinka paljon nostalgia painaa vaakakupissa, mutta em. Fire Walk With Me -leffasta tuttu A Real Indication taitaa olla nipun helpoimmin lähestyttävää materiaalia. Kaupallisesta kulmasta tarkasteltuna nyt ainakin. Vuoden 2017 Twin Peaks: The Return -sarjassa kuultu Frank 2000 on puolestaan kenties se kaikista haastavin ja raastavin raita. Lähemmäs 17 minuuttia kun kuluvat lynchmaisissa painajaisissa, jotka maalaavat kuulijan silmien eteen loputtomia yömaisemia ja paikkoja, joihin ei pitäisi koskaan eksyä. Miellyttävintä epämiellyttävyyttä, jota koti oloissa voi osapuilleen kokea.

Levyllä on myös jazz-puolensa, mistä kiitos kuulunee enemmänkin Badalamentille. Uudessa Twin Peaksissa niinikään kuultu Logic and Common Sense puksuttaa vapaan jazzin kaistaa supernopeudella, muistuttaen Lost Highwayn raastavista saksofonisooloista. Viskataan päälle vielä harhainen selostajaääni, ja coctail on valmis. Lisää kulmia huoneeseen luo Woodcutters From Fiery Ships, jolla jazz, hälyäänet ja kiltojen tilat sekoittuvat noisen rajoilla. Lynchin uudemmat lyhytelokuvat ovat tämän oudon teoksen mitä selvimpiä sisaruksia. Ihon alle ryömivät myös One Dog Bark ja The Black Dog Runs at Night, joissa linkit Lynchin ja Badalamentin muihin tekemisiin ovat selvästi havaittavissa.

Thought Gang on albumina kuin vuoristorata, jonka jyrkimmät kaarteet saavat jo miettimään, josko kyyti on ensinnäkään hauskaa. Pitkäsoitto on mitä puhtainta Lynchin painajaismaailmaa, yhdistettynä Badalamentin sujuvaan, paikoin jopa letkeään menoon. Yhdessä miehet loivat 90-luvun alussa jotain, joka kuulostaa edelleen tulevaisuuden ääniltä. Onneksi tämä hukkunut levy löydettiin ja ymmärrettiin viimein julkaista.