Thought Gang: Thought Gang

Sacred Bones

Thought Gang on projektiluonteinen yhtye, jonka takaa l�ytyv�t itsens� David Lynch ja Angelo Badalamenti. Kaksikko vuoli kasap�in kultaa Twin Peaksin alkuper�isell� soundtrackilla, ja my�s Thought Gangin historia nivoutuu juuri tuohon samaiseen maailmaan. T�lt� levylt� l�ytyv�t kaksi kappaletta p��tyiv�t aikoinaan ristiriitaisesti vastaanotetun Twin Peaks: Fire Walk With Me -elokuvan ��niraidalle, mutta ��nityksi� tehtiin huomattavasti enemm�nkin 90-luvun alussa. Syyst� tai toisesta ne j�iv�t kuitenkin julkaisematta ja syntyi j�lleen yksi tarina �kadonneesta albumista� � mutta eih�n mik��n katoa koskaan t�ysin.

25 vuotta my�hemmin julkaistu Thought Gangin albumi on edelleen voimallinen kokonaisuus. On vaikea sanoa kuinka paljon nostalgia painaa vaakakupissa, mutta em. Fire Walk With Me -leffasta tuttu A Real Indication taitaa olla nipun helpoimmin l�hestytt�v�� materiaalia. Kaupallisesta kulmasta tarkasteltuna nyt ainakin. Vuoden 2017 Twin Peaks: The Return -sarjassa kuultu Frank 2000 on puolestaan kenties se kaikista haastavin ja raastavin raita. L�hemm�s 17 minuuttia kun kuluvat lynchmaisissa painajaisissa, jotka maalaavat kuulijan silmien eteen loputtomia y�maisemia ja paikkoja, joihin ei pit�isi koskaan eksy�. Miellytt�vint� ep�miellytt�vyytt�, jota koti oloissa voi osapuilleen kokea.

Levyll� on my�s jazz-puolensa, mist� kiitos kuulunee enemm�nkin Badalamentille. Uudessa Twin Peaksissa niinik��n kuultu Logic and Common Sense puksuttaa vapaan jazzin kaistaa supernopeudella, muistuttaen Lost Highwayn raastavista saksofonisooloista. Viskataan p��lle viel� harhainen selostaja��ni, ja coctail on valmis. Lis�� kulmia huoneeseen luo Woodcutters From Fiery Ships, jolla jazz, h�ly��net ja kiltojen tilat sekoittuvat noisen rajoilla. Lynchin uudemmat lyhytelokuvat ovat t�m�n oudon teoksen mit� selvimpi� sisaruksia. Ihon alle ry�miv�t my�s One Dog Bark ja The Black Dog Runs at Night, joissa linkit Lynchin ja Badalamentin muihin tekemisiin ovat selv�sti havaittavissa.

Thought Gang on albumina kuin vuoristorata, jonka jyrkimm�t kaarteet saavat jo miettim��n, josko kyyti on ensinn�k��n hauskaa. Pitk�soitto on mit� puhtainta Lynchin painajaismaailmaa, yhdistettyn� Badalamentin sujuvaan, paikoin jopa letke��n menoon. Yhdess� miehet loivat 90-luvun alussa jotain, joka kuulostaa edelleen tulevaisuuden ��nilt�. Onneksi t�m� hukkunut levy l�ydettiin ja ymm�rrettiin viimein julkaista.