Park 7: True Stories

Light

Park 7 pistää True Stories albumillaan arvioijan hankalaan paikkaan. Yhtye näet soundaa über-modernille, loikkii pitkin popin, rockin, dancen, kevytpunkin ja AORn aroja, minkä lisäksi kyseessä on vielä kristitty musiikki. Eli sanomaa löytyy teksteistä toisinaan runsaammin, toisinaan taas niukemmin. True Stories on vielä huippuunsa tuotettu paketti, jossa periaatteessa juuri oikeat boksit saadaan ruksattua. Mutta kuinka tosia hittitarinoita tästä lopulta saadaan aikaiseksi?

Avaus on lupaava sillä Closer to You nitoo samaan pakettiin rosoisempaa soundia, iskevää elektro-taustaa ja sopivan järjettömän loikan tanssilattialle siinä välissä. Iskevä, mieleen jäävä ja kestävä, kuten avausbiisin kuuluukin olla. Losers With Halos sen sijaan on niitä tusinaeuroviisuhömppiä, joissa on ripaus rankkuutta, betonilähiön kokoinen äänivalli jonka sisälle mahtuu vielä teollisuushalli, woo-hoo taustakuorot sekä kaikki tutut ja turvalliset palaset. Homesick on vähäeleisempi balladi, tosin ’vähäeleisyys’ on tässä yhteydessä suhteellista. Vokalistin ja koskettimien keskinäinen veto kuitenkin toimii, ja taustatkin pysyvät juuri ja juuri kurissa. Jealous työntää silmään Timberlake-vaihdetta, mutta kun kertosäe on täyttä dynamiittia, niin mikäs siinä on tanssilattialle vilkuilla. Pisteet yllättävästä kitarasoolosta, joka tuo ryhtiä kulkuun juuri silloin kun sitä tarvitaan.

Tämän jälkeen tapahtuukin pieni notkahdus, tai ainakaan mitään kovin uutta ei osata tuoda mukaan kuvaan. Walter White saa pään nyökähtelemään kertosäkeellään, mutta vasta seesteisempi Lifeline pistää jälleen lyijyn muuttumaan sammiossa kullaksi. Pienesti käynnistyvä biisi kun osaa pistää palikat optimaaliseen järjestykseen, kaipailevan kitarasoundin ja rankemman runttauksen vuorotellessa matkalla kohti lopun ryskettä.

Eli mikä on lopputulema? Muutama todella vahva biisi, jotka voisivat helposti soida oikeastaan minkä tahansa radiokanavan tarjonnassa. Ikävä kyllä näiden valioiden kyljessä on puhtaasti täytteeltä maiskahtavaa materiaalia, jolloin raitoja tulee ohiteltua jo muutaman kuuntelun jälkeen. Onneksi ryhmä ei sorru tarpeettoman saarnaamisen sudenkuoppaan, vaan osaa tuoda uskonsa esiin ei-niin-alleviivaavasti – ja soundien osalta True Stories on puhtaasti maailmanluokkaa. Niin hyvässä kuin pahassa.