Nashville Pussy: Pleased to Eat You

Earmusic

Georgian Atlantasta kotoisin olevan Nashville Pussyn levyt ovat takuuvarmoja tapauksia. Jo ennen kuin olin saanut kiekkoa pois muoveistaan tiesin, että hetken päästä kaiuttimista karkaa ilmoille helvetiinmoinen ränttätänttä ja rock’n’roll sirkus.

Vokalisti/rytmikitaristi Blaine Cartwright ei ole tietenkään opetellut laulamaan sen paremmin neljän vuoden mittaisen levytystauon aikana, mutta herran kulmikas huudonsukuinen ilmaisu on ainakin autenttista. Vaikeammat palat omalla kitarallaan soittava Ruyter Suys on taas nainen paikallaan, eikä avioparin yhteistyöstä löydä huomauttamista. Biisimateriaali ei kolistele koko 13 raidan matkaa majan kattoa, mutta löytyy tästäkin kattauksesta taas muutama huomioitava veto.

Aiemmin julkaistuista videobiiseistä One Bad Mother iskee kuin ylimääräisellä teräslastilla ryyditetty AC/DC, jota kukaan tässä maailmassa ei pysty pysäyttämään. We Want War ottaa puolestaan mustan huumorin käyttöönsä, ylistäessään pommisateiden kauneutta. Kaikki saavat liikuntaa ja siinä sivussa itse biisi on yhtä dynamiittia. Korkeaoktaanisella gasolla ladattu Low Down Dirty Pig voisi periaatteessa olla seuraava niitti, mutta ryhmä ryssii homman liiallisella hosumisella ja kaahauksella. Onneksi Hammondia kylkeen tarjoava Testify osaa ottaa hetken aikaa hiukan lungimmin, jolloin ne vauhtiraidatkin tuntuvat taas jossain. Nostetaan esiin vielä viinaksien maailmasta innoittunut Drinking My Life Away, jossa napakka riffi ja rujo teksti lähtevät kunnon paritanssiin.

Näinä ankeina digilatausten aikana on myös mukavaa, kun joku satsaa fyysiseen julkaisuunsa kunnolla. Pleased to Eat Youn mukana tulee komeankokoinen juliste, josta ilmenevät tulevat kiertuepäivänmäärät. Ja jos keikkainfo ei kiinnosta, voi toiselta puolelta tutkia lyriikoita ja kaikkea muuta kivaa ravintolan menun muotoon värkätystä infopaukusta.