Mass Gothic: I’ve Tortured You Long Enough

Sub Pop

Kun avioparin muodostaman bändin levyn nimi on otsikon mukainen, on toivottavaa että mukana on rutkasti huumoria. Tuohan on vitsi – onhan? Noel Herouxin ja Jessica Zambrin muodostama Mass Gothic edustaa New Yorkin loputtoman musiikkihauduttamon popimpaa laitaa ja kiekon vinksahtaneessa synapop-kiemurtelussa onkin runsaasti sitä kuuluisaa poikkitaiteellisuutta, josta Iso Omena on niin kovin tunnettu.

I’ve Tortured You Long Enough onkin huomattava teos nimenomaan soundien ja massiivisuuden kannalta tarkasteltuna. Biisien muodostamat tilat eivät ole mitään intiimejä pikku kopperoita, vaan kokoluokka on jossain teollisuushallien tuolla puolen, mammuttitaudin vaivatessa jopa balladeja sekä balladiksi luokiteltavia numeroita. Tyyli ei ole välttämättä aivan tätä päivää, 70-luvun punkahtavan asenteen, 80-luvun synien ja 00-luvun vapauden töniessä toinen toisiaan.

Elektroniset äänet, jatkuva kaiun ryöstöviljely, suuruuttaan kumisevat rummut sekä epäselvät kitarat saavat kyllä aikaiseksi ansiokkaan mekkalan, mutta itse kappalemateriaalin laatu jättääkin sitten toivomisen varaa. Esimerkiksi rosoisempi New York voisi hyvinkin olla mitä iskevin siivu, mutta nyt biisi musertuu kaiken kaiun ja massan alle. Sama kohtalo kaataa niin Call Men postpunkimman menon kuin tanssittavamman Keep On Dyingin. Liika on vain liikaa.