The Hirvi: Old School Killspree

Inverse Records

The Hirvi on thrashjyrä, jonka sammaleiset ja paikoin verisetkin sarvet yltävät aina 80-luvun lopulle saakka. Tuolloin bändin ainoa aiempi julkaisu ilmestyi ja kyseisen demon jälkeen metsiemme sarvipäät asettuivat haudan lepoon, mutta eihän siellä montun pohjalla pysy näinä päivinä enää kukaan. Niinpä myös The Hirvi kasautui uudelleen vajaan kolmen vuosikymmenen jälkeen ja nykyisestä nelikosta puolet ovat alkuperäisjäseniä.

Aika mennyt se koskaan ei palaa, mutta Old School Killspree voisi hyvinkin olla palanen ensimmäisen aallon thrashiä. Kitaristi/vokalisti Juha rääkyy kuin eräätkin Bay Arean herrat ja biisien rakenteet, koukut ja temput toistavat niitä genren tutuimpia kuvioita. Ainakin aluksi. Toki ryhmä leikittelee hiukan tummemmilla sävyillä ja jopa kotoista kaihoa sorkitaan orkesterin nimibiisillä, mutta vasta lähemmäs kahdeksaan minuuttiin saakka venytetty Dance, Dance, Dance pistää kuulijansa todelliseen koetukseen. Ei, herrat eivät hyppää tanssimusiikin kanssa saman diskopalon alle, mutta progehtavassa jätissä on sen verran metallista pintaa, kulmaa ja vaihetta, että ihan tässä meinaa Opeth-ähky iskeä.

Vihan päivä kolisee jo hardcoren puolelle, kun taas Don’t Fuck With the Runners on suhteellisen suoraa metrimetallia. Onneksi kiekon viime metreille on sijoitettu Killer Instinct, joka tuo tarvittavaa ryhtiä koko jälkimmäiselle puoliskolle. Sitä ainutta aiempaa demoa kuulematta on vaikea sanoa, että mihin tässä on menty – jos mihinkään – mutta uskoisin kiekon löytävän ystäviä thrash-puristien joukosta. Vanhahtavaa mutta aitoa.