Tangents: New Bodies

Temporary Residence

Mitä syntyy kun jazz-pop, folk, post-rock ja ambient ajetaan saman elektronisen suodattimen ja mankeli-linjaston läpi? Lopputulos saattaa tietysti olla vaikka osapuilleen mitä, mutta australialainen Tangents on vienyt nämä elementit vielä normaalinakin pidettyä pidemmälle ja syvemmälle sukellusreissulle, jonnekin digitaalisen ja analogisen murtoveden alle.

Näppärästi ”post-everything” -nimikkeen alle sijoittuva Tangents on improvisoinut studiossa levyllisen ääniä, joita on sittemmin täydennetty koko viisikon voimin ja jalostettu lopulta New Bodiesin muotoon. Kuinka paljon kerroskakussa sitten on sitä alkuperäisen tilanteen livemagiikkaa, ja missä määrin materiaalia on järjestetty uudelleen sekä muokattu jälkituotannossa? Näiden elementtien ja voimien suhdetta ei voi kuin arvailla, mutta lopputuloksessa tuntuu olevan yhä roppakaupalla improvisaation alkuvoimaa.

New Bodies on kuin matka tuntemattomalle mantereelle, tai oikeammin tuntemattomalle planeetalle, jonka pinnalla normaalit fysiikan säännöt lentävät iloisesti laidan yli. Terracottan ja Immersionin tapauksissa tämä radikaali työskentelykaava myös toimii, mutta ikävä kyllä merkittävä osa albumin lähes 50-minuutista taitaa aueta enemmän tekijöille kuin kuulijoille. Ongelmalliseksi muodostuu myös äänimaiseman toistuva tukkoon soitto, kun sinänsä toimivia osia ladotaan loputtomasti toinen toisensa päälle. Näin kokonaisuus ei yllä lähellekään osiensa summaa.