Julkaistu: 15.06.2018
Arvostelija: Mika Roth
Rock It Up Records
Olette koskaan miettineet miltä Hanoi Rocks olisi voinut kuulostaa, mikäli ryhmän tie ei olisi katkennut historiassa pariin kertaan? Tai miltä Guns’n’Roses kuulostaisi ilman sitä mahtiballadivaihdetta, jonka Axl vasaroi bändin silmään joskus 90-luvulla? Helsingissä vuonna 1992 perustettu Plastic Tears saattaa hyvinkin olla jossain siellä, missä katurockin kapeat kujat muuttuvat rokkidiggareiden paratiisiksi. Kolmannella albumilla ryhmän palaset tuntuvatkin hakeutuvan kuin itsestään lähemmäs optimaalisia asemia.
Kaiken pohjana on siis suora, Los Angeles -tyyppinen rock’n’roll. Tiedättehän, sellainen samaan aikaan kimalteinen, likainen, lumoava, röyhkeä ja joskus jopa hiukan inhottava – aina kulloisestakin biisistä riippuen. Bändin soundissa määräävimmäksi tekijäksi voi nimittää glamin tai sleazen, mutta tärkein elementti löytyy niiden välistä, sillä Plastic Tearsin oma soundi on se liima, joka sitoo nämä kymmenen raitaa sekä yhden bonus-siivun toimivaksi kokonaisuudeksi.
Vauhtipuolelta edukseen erottuvat starttiraita Dark Passenger, sekä klisheiden kanssa vaarallisesti leikittelevä Midnight Date, joka tekee kunniaa Ziggy Stardustin huuruiselle 70-luvulle. Ja kerrassaan upeasti vieläpä. Melodinen Nuclear Nights koukuttaa hanakasti, ja yhdistelyn maisteri-tasoisesta kyvystä kertoo myös Iris Kick. Eihän näissä vedoissa ole varsinaisesti paljoakaan uutta, mutta jotenkin Plastic Tears osaa vain pinota palikat kerran toisensa jälkeen niin, että lopputulos vaikuttaa raikkaalta ja vetävältä.
Secret Society vinkkaa jopa tahollaan silmää kalifornialaisille skeittipunkkareille, vaikka pitääkin näyttävät kenkänsä tiukasti katurockin betoniperustuksilla. Mutta voi sieltä sivummastakin katsoa, mitä muut pennut puuhaavat omilla kulmillaan. Samoilla suunnilla operoi myös Headless Army, jonka simppeli rakenne ja suorat ratkaisut kasvavat todelliseksi ässäbiisiksi. Hanoi on mennyttä ja gunnarit nyt sorvaavat vain sitä samaa vanhaa, mutta mitä me niistä, kun tarjolla on uuttakin musiikkia.
90-luvulla alun perin perustettu, 2000-luvun alussa telakoitunut ja jälleen loppuvuosikymmenellä aktivoitunut helsinkiläinen, glam-mausteinen katurock-yhtye.
Linkki:
facebook.com/PlasticTears
(Päivitetty 25.5.2021)