Rotten River Blues Band: Long Necks and Delta Waves

Vandango Levyt

Olipa kerran mahtava joki. Tai ainakin nyt ihan hyvän kokoinen voimanpesä, joka vaihtoi aikojen saatossa virtausreittiään. Vanha uoma on kuitenkin olemassa edelleen, ja sitä kutsutaan omalla nimellään. Vaikka Rotten River Blues Band soittaa rehtiä blues rockia kyseessä ei ole kuitenkaan Mississippi, tai jokin sen haara, vaan kotoinen Vantaanjoki, jonka aiempi uoma tunnetaan Mätäjoki nimellä.

Osuvan nimeen itselleen valinnut Rotten River Blues Band saa siis voiman bluesiinsa Mätäjoen mudista, ja vaikka valkoinen mies ei sitkeän väittämän mukaan osaa bluesin saloja, pistää nelikko parastaan rikkoakseen moisen myytin. Hard Time rouhii sisarusparvesta rokeimmin, ja sopivan pelkistetty paletti tekee biisille kummia. Peruspalikoita pyörittää myös Dig a Hole, joka kahden ja puolen minuutin mitassaan on painoonsa nähden juurikin oikean pituinen vetäisy.

Entä sitten se bluesille ominainen ikävän pitäminen? No, Beamed Away on aitoa kaurismäkeläistä murhetta, eikä suksi luista duurissa aina muillakaan raidoilla. Raikas askel omaan suuntaansa on myös Thinking ’Bout Baseball, jolla ryhmä penkoo esiin sisäisen Dire Straitsinsa ja kolaroi sen perinteisen blues rockin kylkeen. Nättiä, popahtavaa piirtelyä ja alkuvoimaista runttua, eivätkä karmit käy edes kapeiksi. Resepti saattaa vaikuttaa oudolta, mutta riemukas lopputulos ratkaisee ja suupielet kääntyvät väkisinkin ylöspäin.

Mätäjoen miehet etsivät esikoisellaan vielä ominta uomaansa, mutta kun blues rockista löydetään jo näin monta kulmaa, on helppo toivottaa rikastuttavaa matkaa syvemmälle mutaisen veden lähteille.