Julkaistu: 17.04.2018
Arvostelija: Mika Roth
Humu Records
Ihminen on halki aikain tutkinut ja pohtinut psyykeensä saloja. Mitä kaikenlaista mustaa ja niljakasta ryömiikään jokaisen alitajunnassa, ja pitäisikö moisten kurakkojen saloja edes nostaa enemmin esille? Kuopiolainen The Contry vastaa jälkimmäiseen kysymykseen: kyllä, ja roiskauttaa mutaiset vedet seinille mielipuolisesti nauraen ja huutaen. Ei se välttämättä kaunista katseltavaa ole, mutta kenties puhdistavaa, terapeuttista ja ehkä jopa voimaannuttavaa.
Murha, sekalaiset nautintoaineet ja seksuaalisuus ovat luottokuvastoa, josta on leivottu kasaan kaikkea Grimmin saduista aina Twin Peaksiin saakka – ja kauemmas. Noista synkistä tykötarpeista on koottu myös savolaisten neljäs pitkäsoitto, jossa psychobillyn polttavalla liemellä terästetty rootsrockcountry soi entistä rikkaampana ja värikkäämpänä. Uusina jäseninä joukkoon ovat liittyneet basisti Lassi Kauppinen, sekä saksofonin ja koskettimien salat hallitseva Tomi Kosonen, joten soundillista muutosta on tapahtunut jo väkisinkin.
Raivoisasti rokkaava ja rollaava Death of Kay Kent avaa pelin jackpotilla, kulmikkaan soiton koristaessa hurmeista tarinaa ja tarinan venähtäessä lähemmäs neljää ja puolta minuuttia. Alle puolet edeltäjänsä ajasta vaativa Bella in the Witch Film on puolestaan kuin kiihdytyspätkä, billyn puskiessa hikeä otsalle. Kuten todettua: aihepiirit ovat hyisiä ja kun kaveri tekee inhat temput, ei voi kuin antaa takaisin korkeimman kautta. Today I Killed My Best Friend, Slippery Slimy Slut - nimet kertovat enemmän kuin Alibin kuvaekstra, joten mitäpä noista.
Nostetaan esille myös kitaristi Marko Lukkarisen säveltämä Black Diamond Train, joka puksuttaa halki maisemien astetta reippaammin. Ne ovat ne tauot, jotka tekevät helvetistä niin raskaan, vanhaa viisautta lainatakseni. Mahtavaa!
Kuopiolainen yhtye naittaa primitiivisen tumman kantrin rämisevään billypoljentoon ja kotipolttoisten murhatarinoiden maailmaan.
Linkki:
facebook.com/TheCountryDark
(Päivitetty 8.3.2024)