Rick Parfitt: Over and Out

Ear Music

Kun kuuluisan muusikon sooloalbumi julkaistaan tämän kuoleman jälkeen, on sen arviointi normaalia kimurantimpaa. Periaatteessa taivaan suureen orkesteriin liittymisen ei pitäisi vaikuttaa millään tavoin tuotoksen arvioon, mutta toisaalta kaiken päättyminen saa pohtimaan sitä, minkälaiset muistosanat soittajalle pitäisi kirjoittaa. Etenkin kun uutta materiaalia ei enää tämän jälkeen ole tulossa.

Rick Parfitt eli ja hengitti Status Quon maailmaa vuodesta 1967 aina kuolemaansa saakka, joka tapahtui jouluaattona 2016. Parfitt suunnitteli jo sooloalbumin julkaisua niinkin varhaisessa vaiheessa kuin vuonna 1985, mutta postuumisti ilmestynyt Over and Out on lopulta miehen ensimmäinen soolokiekko. Albumin työstö käynnistyi sen jälkeen, kun Parfitt sai sydänkohtauksen Status Quon keikalla kesällä 2016, ja joutui jättämään tuon jälkeen kiertämisen muille.

Varsinaisten äänityssessioiden piti tapahtua helmikuussa 2017, mutta Parfitt oli ennen kuolemaansa ehtinyt jo äänittää levyn kitarat ja vokaalit. Työn saattoivat loppuun ystävät joihin kuuluvat mm. Queenin Brian May, Musen Chris Wolstenholme, sekä tietysti vanhat bänditoverit Alan Lancaster ja John ”Rhino” Edwards, muutamia mainitakseni.

Tyylillisesti Over and Out ei eroa oikeastaan lainkaan Status Quon tunnusomaisista vedoista. Mukana on rennosti rullaavaa ränttätänttää, isosti soivia slovareita ja joitain välimallin biisejä, joissa näitä kahta maailmaa sekoitellaan vaihtelevin suhtein toisiinsa. Parfittin lauluääni ei ole kärsinyt lainkaan uran loppupuolen sairauksista sekä ongelmista, ja herra kuulostaakin erehdyttävissä määrin omalta nuoremmalta itseltään. Kohdillaan ovat myös elintärkeät stemmalaulut, sekä tietysti kitarointi, joka sujuu Parfittilta & kumppaneilta kuten kuuluukin.

Albumin menevämpää laitaa edustavat kunnialla Fight for Every Heartbeat, joka rynnii eteenpäin kaikilla sylintereillään, sekä Lonesome Road, joka kierrättää ikuisia teemojaan nuorekkaasti. Tarina ei kerro oliko Over and Out -kappaleen tarkoitus olla alkujaan kiekon nimiraita, mutta asiat kiteyttävänä toteamuksena biisi on juuri oikealla paikallaan Parfittin jälkeisessä maailmassa. Sokeritasot kohoavat kattoon Without You ja When I Was Fallin’ in Love -raidoilla, mutta tämähän nyt oli yksi kiistaton ulottuvuus Parfittista. Eikä siinä mitään, sillä etenkin jälkimmäinen on mitä mainioin Roy Orbison -pastissi.

Koska Parfitt poistui keskuudestamme, ennen kuin albumi valmistui, joutuivat muut viemään työn loppuun. Mutta kuinka herra itse olisi viimeistellyt biisinsä? Kas siinäpä kysymys, johon ei voida saada enää vastausta. Niinpä levy on saatavissa myös versiona, jossa kuullaan alkuperäiset, raaemmat miksaukset, sekä nämä arvioitavaksi saadut ’täyteläisemmät’ näkemykset.