Julkaistu: 22.02.2018
Arvostelija: Mika Roth
Playground
Janne Jarvis on paiskonut rapsakkaa industrial rockia jo yllättävän pitkään pajastaan. Jotkut saattavat jopa muistaa herran Radiator-yhtyeestä, jonka Black Shine -sinkun Nine Inch Nailsin Charlie Clouser remiksasi 20 vuotta sitten. Yhtymäkohdat NIN:n musiikkiin tuolloin olivat tuskin vahinko, eikä vertailua ole nytkään vaikea tehdä. Samoilla apajilla vaikutti rankemmin rockin roisiin laitaan nojannut Hate Gallery, jossa Jarvisin lisäksi vaikutti myös Chris Rose. Niin, ja onhan Jarvis & Rose -duo mukana myös Bells into Machines -projektissa, jonka riveistä löytyvät monet industrial rockin suuret ja mahtavat, kuten Chris Connelly ja Paul Barker.
Tältä pohjalta Jarvisin itsensä mukaan nimetty kiekko on melkoisten odotusten kohteena, eikä Nightline suinkaan häpeä juuriaan, vaan rakentaa ylpeänä omaa teollisuushalliaan. Vaikutteita on saatu mutta kun omaakin historiaa on jo 20 vuotta, hallitsee Jarvis peltilaatikkonsa säännöt, tavat ja lainalaisuudet – unohtamatta kuitenkaan aina tarpeellista kapinallisuutta. Edellä tulikin jo tiputeltua nimiä, mutta pakko tätä on jatkaa vielä jonkin aikaa. Nightline kun sijoittuu omassa musiikkiversumissani jonnekin NIN:n debyytin, eli Pretty Hate Machinen, sekä Killing Joken uudempien pitkäsoittojen väliin jäävälle alueelle.
Eikä tuo osa musiikin mikä-mikä-maasta ole suinkaan hedelmätöntä, sillä esimerkiksi kovin killingjokemainen Nightline jyrisee ionimoottoreillaan vajaassa kolmessa minuutissa startista tähtitaivaalle. Lähes yhtä tiheään pakettiin prässätty The Future is Yours on puolestaan kiekon virtaviivaisin, elektronisin ja tronmaisin numero, jonka soundeista saisi kudottua vaikka oman albuminsa. Entä sitten se industrialiin elimellisesti yhdistetty tanssittavuus? Kuunnelkaapa paalua tanssilattiaan junttaava The Cross, ja yrittäkää pysyä paikoillanne. Ei ole muuten helppoa, voin sanoa.
Nightline on korkealle anturalle rakennettu industrial-levy, joka nousee vaivatta koko vuosikymmenen yhdeksi merkittävimmäksi tapaukseksi genressään. Tämä on levy jonka Trent Reznorin ja kumppaneiden olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten omilla palikoillaan.
90-luvusta lähtien industrial rockin saralla vaikuttanut monitaitaja. Kuulunut/kuuluu mm. Hate Gallery, Radiator, Bells into Machines ja 7 Dead Suns -yhtyeisiin
Linkki:
twitter.com/jannejarvis
(Päivitetty 22.2.2018)