Glen Hansard: Between Two Shores

Anti

Kuten jokainen meistä tietää, elämä on täynnä ylä- ja alamäkiä. Irlantilaisen Glen Hansardin tapauksessa miehen rakkauselämä on, tuoreimman sooloalbumin perusteella nyt ainakin, ollut melkoista ylämäkeen luistelua. Musiikin historiasta löytyy huomattava määrä rakkauskriiseistä voimaa saaneita mestariteoksia, mutta The Framesin nokkamiehenäkin tunnetun Hansardin kolmas soolokiekko ei taida päästä mukaan tuohon joukkoon.

Between Two Shores on kiireettä kiiruhtava, folkisti popahtava albumi, jolla useimmiten päälle neljän minuutin mittaan kasvavat kappaleet lipuvat eteenpäin kuin luonnostaan. Keskiössä on Hansardin laulu, jota bändi taustoittaa aina kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi katsotulla tavalla. Sähköiset soittimet hallitsevat periaatteessa kenttää, mutta useimmin äänimaisema on hillityn sliipattu, puhaltimien ja urkujen noustessa kitaran edelle. Upeimmalta kerroskakku maistuu Your Heart’s Not In Itin kaltaisissa puolicoheneissa, ilmaisun lähennellessä omanlaistaan soulia. Esimerkillistä menoa tarjoaa myös sisaruksiaan mehevämpi Wheels on Fire, jolla Farfisa ja Hammond saavat sydänveren vuotamaan kuin ei koskaan aiemmin.

Tunteiden puolella havaittavissa on kaksi pääteemaa: kulkurin ikuinen kulkeminen (johon kertojamme on siis kirottu/siunattu), sekä päättyvän rakkauden väistämätön esirippu. Joillain raidoilla Hansard yrittää rakentaa siltaa takaisin rakkaansa luokse, mutta työ todetaan kerran toisensa jälkeen turhaksi. Kaikki on menetetty ja Hansard ei voi muuta kuin lähteä kohti uusia suuntia, petettynä, jätettynä, hylättynä. Tai näin ainakin kerrotaan, mutta toisen osapuolen tuntemuksia ei juuri ymmärretä tai tuoda sen paremmin esiin. Rakkaus on taistelukenttä, totesi jokukin jo aikoinaan.