Jacks Basket Room: Welcome To

Omakustanne

Pari vuotta sitten perustettu Jacks Basket Room on debyyttialbumin saatekirjeen mukaan, noin kuudesta kahdeksaan jäsenen muodostama yhtye. Helsinkiläisen bändin musiikillinen tyyli on myös vaikeasti suljettavissa tietylle alueelle, sillä ryhmän ”moderni roots-musiikki” tahtoo ulottua raidasta riippuen hiukan sinne ja tänne.

Keskeistä peruskiveä tutkiessa on helppo nimetä amerikkalainen roots, jonka kansanmusiikkiin ulottuvat juuret ovat saaneet vuosikymmenten saatossa folkin kukoistamaan, rockin rikastumaan ja popin hakemaan muotoaan yhä uudestaan ja uudestaan. Jacks Basket Room kulkee kaikista näistä porteista, ottaen samalla mukaan bluesin soundia niin rämeiltä kuin karibialaisesta ympäristöstäkin. Lisätään tuohon vielä aavistuksenomaiset viittaukset billyn suuntaan, sekä aito ja alkuperäinen 60-luvun country, ja johan on kasassa maukas juurisoppa.

Muoto ja soundi ovat siis hallussa, mutta miten on itse sisällön laita?
Aloitetaan positiivista puolista, ja nostetaan ensinnä kehuttavaksi Minna Kilpisen vivahteikas laulu. Kilpinen ei ole mikään uudelleensyntynyt Janis Joplin, mutta asenteen ja tunteen neito osaa välittää, saaden kuulijan todella kuuntelemaan lyriikoita. Aplodeeraukset ansaitsevat myös kielisoitinten ääressä urakoivat Pasi Nissinen ja Henrik Rousku, jotka kutovat kerran toisensa jälkeen kasaan rikkaita ja syviä äänimaisemia.

Ikävä kyllä kyky luoda ei loista aivan yhtä kirkkaana itse sävellysten saralla, sillä kiekolta ei – parista lupaavasta iskusta huolimatta – löydy sitä todellista hengityksen pysäyttäjää. En olisi kuitenkaan kovinkaan huolissani tilanteesta, koska biisimateriaali on tasaisen vahvaa ja tolpat kolisevat jo useampaan otteeseen. Lupaavaa.