Julkaistu: 23.12.2017
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Viiden vuoden ikään ehtinyt Recoils on aiemmin julkaissut muutaman pikkukiekon, joista etenkin neljän vuoden takainen Deadly Seven osui lähelle tontin keskustaan. Viimeisin pienjulkaisu on kesällä päivänvalon nähnyt Antagonist-sinkku. Tuo synkästi ja raskaasti soinut kesän lapsi enteili myös tulevaa, ja nyt Recoilsin esikoisalbumi onkin tosiasia.
Kotimainen orkesteri korostaa levynsä saatteessakin soundinsa pahaenteistä ilmapiiriä, sekä biisien tiivistä tunnelmaa, ja tuolla saralla Recoils on kiistatta saavuttanut jo paljon. Ei tässä nyt mitään Katatoniaa vielä uhkailla, mutta herroilla on selvästi korvaa tummuuden lukemattomien sävyjen viehättävälle murheellisuudelle. Sen sijaan kappaleiden lievä tasaisuus uhkaa muodostua latistavuudeksi, sillä biisinipusta ei löydy ainuttakaan todellista valioyksilöä, joka nostaisi Recoilsin alternative metalin runsaspäisen joukon eturiveihin.
Eikä ongelma ole niinkään kappalemateriaalissa, vaan enemmänkin siinä miten viimeistely on tehty – tai jätetty tekemättä. Täydellisiä soundeja hinkatessa se todellinen pihvi, eli itse biisi, kun tuntuu jääneen turhan usein hieman sivuosaan. Ongelma ei sinällään ole uniikki, sillä monesti bändin itsensä tuottama debyyttialbumi kärsii juuri tämän suuntaisista probleemoista. Nyt onkin tärkeää ottaa nopeasti askeleita eteenpäin, luoda uutta materiaalia ja ammentaa sitä kautta voimaa ja lisäpersoonallisuutta iskuihin. Lupaavaa.
Vuonna 2012 perustettu yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät kauhutarinoiden fiilis ja mystisemmät tunnelmat.
Linkki:
recoils.bandcamp.com
(Päivitetty 9.1.2020)