Julkaistu: 01.12.2017
Arvostelija: Mika Roth
Ninja Tune
Aiemmin Throwing Shade -otsaketta DJ:nä ja muusikkona käyttänyt Nabihah Iqbal alkoi julkaisemaan materiaalia syntymänimellään jo jokin aika sitten, mutta Weighing of the Heart on nuoren neidon debyyttialbumi. Pakistanista Englantiin muuttaneiden vanhempien lapsena Iqbalilla on jo synnynnäinen kontakti kahteen kulttuuriin, minkä lisäksi hän on opiskellut ahkerasti myös muiden kulttuurien musiikkia.
Opintojen kautta mm. turkkilainen, intialainen ja thai-musiikki kävivät hänelle tutuiksi jo nuorena, ja hän hallitsee niin afrikkalaisen harpun kuin sitarinkin salat – vaikka kyseisiä soittimia ei tällä kiekolla taida juuri kuulua. Kaukaisten maiden kulttuurin lisäksi Iqbal ihastui nuorena myös sellaisiin vanhempiin yhtyeisiin kuin The Cure, Joy Division ja Siouxsie and the Banshees. Kuinka ollakaan Weighing of the Heart on sekoitus tuota kaikkea, modernien aikojen, ikiaikaisen musiikin ja kasarisoundien nivoutuessa toisiinsa.
Albumin elektroniset äänimaisemat eivät sinällään ole yllätys, kun muistaa tekijän DJ-historian. Puhelaulettu Zone 1 to 6000 kuulostaa jopa siltä, että irrallisen taustan päälle lausutaan tekstiä osapuilleen lonkalta. Lopputulos on jotain jota kutsuttaneen tällä hetkellä alt-danceksi, vanhan tanssittavuuden sekä avantgardistisen asenteen heijastellessa toisiaan. En hämmästyisi kovinkaan paljoa, jos myös Anne Clark kuuluisi Iqbalin idoleihin.
Rima on siis korkealla, mutta kiekolta löytyy onneksi helpomminkin aukeavaa materiaalia. Alkupuolella etenkin Something More / Saw U Twice -kappalepari paljastaa em. postpunkkailijoiden vaikutuksen suuruuden, sillä nyt ollaan todella lähellä Robert Smithin ja Bernard Sumnerin hallitsemia alueita. Samoilla kujilla kolistelee myös raikkaan kitararockmainen New New Eyes, jota kuunnellessa ei voi kuin toivoa, että tämä kehityslinja saisi vastaisuudessa enemmänkin tilaa.
Onnekseen Iqbal ei edes pyri toistamaan 80-luvun synavetoista postpunkpoppia yksi yhteen, vaan esittää siitä oman versionsa modernein vaikuttein. Mikä tekee tästä albumista ainutlaatuisen ovat kuitenkin ne pienen pienet vivahteet ja lisukkeet, jotka ovat (mitä luultavimmin) omaksuttu kaukaisempien maiden musiikkihistorioista. Etenkin kuulokkeilla äänimassasta voi tehdä kiehtovia löydöksiä vielä useammankin kuuntelukerran jälkeen.
Pakistanista Englantiin muuttaneiden vanhempien lapsena Iqbalilla on jo synnynnäinen kontakti kahteen kulttuuriin, minkä lisäksi hän on opiskellut ahkerasti myös muiden kulttuurien musiikkia. Musiikissaan Iqbal yhdistää laajan musiikkikulttuurisen tietämyksensä elektroniseen tanssimusiikkiin ja 80-luvun alun postpunkkiin.
Linkki:
nabihahiqbal.bandcamp.com
(Päivitetty 1.12.2017)