Orizem: Orizem

Omakustanne

Melko tarkkaan vuosi sitten Orizem, eli Niklas Lento, lupasi Desibelin haastattelussa uutta musiikkia tulevaksi. Ja niin se vain on, että myös vuonna 2017 bändiltä ilmestyi albumi. Kahden vuoden takainen In the Ocean yhdisti elektronisen soundin ja perinteisemmän rockin tavalla, joka sai pohtimaan eri vuosikymmenten perintöä ja merkitystä. Tarpeettoman nopeasti luotu toinen albumi, Purple Curtains, nojasi selvemmin 70-luvun jytärockin retropylväisiin, kunnes reilun vuoden takainen Fear EP heilautti heilurin jälleen takaisin sinne 90-luvun alternative rockmetalin puolelle.

Uusimmalla pitkäsoitollaan Orizem pysyttelee selvemmin 90-luvun fiiliksissä, mutta merkittävintä aiempaan verrattuna on se tuiki tarpeellinen oman soundin kehittyminen. Klisheistäkin klisheisemmin nimetty Big City Nights, Jump in the Fire & Rock’n’roll potkaisee bileet käyntiin reilussa kahdessa minuutissa, eikä kunnian päiviensä Stone Roses ole kaukana – mikä on siis ainoastaan hyvä asia. Rock on rajaton riemu, eikä tämän raidan soidessa pysytellä poissa tanssilattialta, vaan sinne aurataan tie persoonallisin askelein. Samasta geenialtaasta itsensä ylös kampeavat myös mehukkaasti jyräävät ja mylläävät Symphony on My Mountain sekä Last Song, joista jälkimmäinen soundaa jopa hiukan Alice in Chainsilta. Lisäpisteet myös siitä, etenkin kun myös AiC-elementit ovat muuttuneet osaksi Orizemin omaa DNA:ta.

Orizem on petrannut tasaisesti jokaisella osa-alueella, ja tällä albumilla kaikki palaset loksahtavat entistäkin luontevammin paikoilleen. Ainoa selvempi huti on Led Zeppelinin Rock and Rollin versiointi, sillä jo aikoja sitten loppuun kaluttuun biisiin tuhlataan vain kolme ja puoli minuuttia hyvää aikaa.