Gizmodrome: Gizmodrome

Edel

Alkusyksyst� Suomessa vieraillut Sting ei ole j��nyt ainoaksi aktiivisesti uutta musiikkia julkaisevista entisist� The Police -muusikoista. Rumpalivelho Stewart Copelandin uuden Gizmodrome-yhtyeen j�senist� on kovan luokan porukkaa. Vuoden alkupuolella vuoden 2016 Oscarin pokanneen The Piper -animaatiolyhytelokuvan musiikin s�velt�nyt Adrian Belew muistetaan niin King Crimson- ja Talking Heads -yhtyeiden j�senen� kuin yhteisty�st��n Frank Zapan ja David Bowien kanssa. Nelihenkisess� orkesterissa musisoivat italialaiskosketinsoittaja Vittorio Cosman ohella Level 42 -basisti Mark King.

Copeland ja Belew tunnetaan omintakeisina soittajina, j�lkimm�inen my�s rohkeista ��nikokeiluistaan. Harmillisesti etenk��n Belew ei p��se levyll� oikeuksiinsa, kun valtaosa s�vellysty�st� on uhrattu palvelemaan rytmiikkaa. Sek��n ei ik�v� kyll� jaksa kantaa siihen malliin kuin t�m�n tason tekij�ilt� odottaisi.

Tuotannollisesti Gizmodrome on ihan laadukas ja hyv�soundinen levy, jossa ideoita ammennetaan laiskanoloisesti amerikkalaisesta vaihtoehtorockista hieman Jane�s Addictionin ja Red Hot Chili Peppersin hengess�. Sekaan tuovat pient� el�vyytt� kevyet etno- sek� jo The Police -ajoilta tutut reggaes�vyt ja sinne t�nne viljellyt zappamaiset pastissit. Puhemainen laulutapa kappaleissa korostaa j�lkimm�ist� piirrett� entisest��n.

Selkeit� valopilkkujakin albumilta onneksi l�ytyy. Etenkin instrumentaali Stark Naked vie kujeilevalla rullaavuudellaan mukanaan. Levy� hallitseva humoristinen yleisvire taas p��see parhaiten oikeuksiinsa funkahtavalla Spin This -raidalla.

N�ht�v�ksi j��, onko Gizmodrome yhden levyn ihme. Lis�� ulottuvuutta kappaleisiin on ainakin saatava, jotta homma kantaisi useamman albumin verran.