Vapaat levyt

Viisimiehisen Joensuulaisbändin Katlan debyyttialbumin biisit eivät kerro ihan tuoreinta totuutta yhtyeen soundista, sillä levyn biisimateriaali on äänitetty jo kesän ja syksyn aikana 2001. Levy päätettiin kuitenkin julkaista vielä kuluvan vuoden lokakuussa, Katlan tuoreempaa meininkiä kuulee muun muassa 2003 nauhoitetulla Karjalan värit -kokoelmalla. Mikään ei valmistu koskaan esittelee kuitenkin nelivuotiaan, hevahtavilla raskailla riffeillä suomenkielistä rockia soittavan yhtyeen parin vuoden takaista kehityskaarta. Laulaja Tomin vakavalla otteella ja suoraviivaisesti tiputtelemat lyriikat hämmentävät tutun suomalaista melankolia –puuroa murheineen, kyynelineen ja ihmissuhdepohdintoineen. Soundissa laulu on se, joka hetkittäin eniten särähtää, enemmänkin tunnetta ja paatosta voisi laulussa kuulla. Laulu myös tahtoo välillä jäädä soiton taakse, ja vääntyy hetkittäin melko ”demolaulumaisesti”. Lisää treeniä? Katlan lyyrinen anti ei mitenkään erikoisesti personoidu, vastaavaa mollivoittoista ja vakavamielistä suomirockia on tehty paljon, toki paremminkin, mutta myös paljon huonommalla lopputuloksella. Suhteellisen raskaalla kädellä annostellut Maken ja Roosterin kitarat riffittelevät ja venyttelevät tarttuvasti, Jarnon rumpujen ja Zaiden basson muodostama rytmiryhmä vie harmahtavasävyistä vaellusta eteenpäin tiukasti. Kotimaisen raskaan rockin uusi nousu tuo varmasti yleisöä myös Katlalle. Kuinka paljon yleisöä, se onkin sitten asia erikseen?

Veljeni Leijonamielen lohikäärmeen mukaan nimetty Katla juoksee samoilla rockaavilla kaavoilla oikeastaan läpi koko levyn, alkaen hyvän ihmisen merkityksiä pohtivasta Pieni tyttö -avausraidasta aina akustisvoittoiseen päätösraitaan Pimeyden voima, joka nousee sahariffillä vauhtiin, venyttäen asiaansa lopulta yli yhdeksään minuuttiin. Muuten biiseistä ehkä rauhallisesti akustisella, synalla ja marssifilleillä fiilistelevä Älä pelkää, kiihkeästi eteenpäin rykivä Miksi kävi niin?, mahtipontinen nimibiisi Mikään ei valmistu koskaan sekä miltei positiivinen Nyt kaikki on siellä nousevat kokonaisuudesta. Suoraviivaisempaa tehosuomirokkia lähentelevä Kesät ja yöt nostaa mieleen melkein Oikosulun manserockeineen. Kokonaisuutena Katlan debyytti on ihan toimiva slipare raskassävyistä rockittelua Karjalan kunnailta, jään mielenkiinnolla odottamaan yhtyeen tulevia suunnanvalintoja.