Le Roi: Elämä

Secret Entertainment

Millä tolalla on elämä? No se on tietysti pilalla, koska et tehnyt muuta kuin nauroit, kun minut vietiin pois… Le Roin toinen albumi käynnistyy vauhdikkaan rockin räiskeellä, jonka kyydissä ei tahdo edes pysyä, bändin painaessa pedaalia lautaan. Mutta mitä muuta ryhmä pystyy tarjoamaan huiman pikavauhdin lisäksi?

Tunteet ovat pinnassa, se käy nopeasti selväksi. Parisuhdeongelmat ja arjen ylämäkeen luistelu antavatkin kiekolle tumman sävyn, mutta ei tässä sentään missään loputtoman ja auringottoman murheen alhossa kahlata. Nimestään huolimatta lähes täysin suomeksi esitetty Keep Calm and Carry On julistaa kertojansa voimaa, vaikka muut saattavat tarkastella häntä hieman nenänvartta pitkin. Le Roi asettuukin kuin luonnostaan sivuun jäävien rinnalle, sympatiseeraten niitä jotka jäävät elon telaketjujen alle, tai kuihtuvat hitaammin ruususten lailla.

Biisinipun tarttuvinta laitaa edustavat Piilo ja 1987 ovat puolestaan kuin Kentin melankolian punkrokattuja versioita, joissa Pariisin Kevät -tyyppinen pop-pakahduttavuus on kolhittu isolla rock-vasaralla pienempään tilaan. Toisinaan herkkyys voidaan korvata voimalla, toisinaan taas yritys tuottaa ennemminkin kömpelöitä lanauksia. Le Roin osumaprosentti tällä(kin) saralla on silti ilahduttavan korkea.

Alkuun Elämä tahtoi kolista ja rämistä omaan korvaan liikaa, kunnes kokonaisuus selkiytyi ja kirkastui. Näinhän nämä biisit kuuluukin vetää, sillä kaikista kolhuista, rosoista ja äänirynnäköistä kasvaa yhdessä melodisuuden ja pop-koukkujen kanssa jotain ainutlaatuista.