Kaitlyn Aurelia Smith: The Kid

Western Vinyl

Yhdysvaltalainen Kaitlyn Aurelia Smith on viimeiset viisi vuotta pitänyt yllä hurjaa levytysvauhtia. Julkaistuaan omakustanteina kolme albumia vuosina 2012-2014, Smith solmi vuoden 2015 alussa levytyssopimuksen Western Vinylin kanssa. Yhteistyön ensimmäinen ilmentymä, Euclid-pitkäsoitto, ilmestyi saman tien, keräten jo asiallisesti huomiota. Sitä seurasi vuoden 2016 vieläkin kiitellympi Ears-albumi, joten The Kid on jo neidon kuudes pitkäsoitto viimeisen viiden vuoden aikana. Ja sen lisäksi ulos on tullut nippu pienempiä julkaisuja, soundtrack-äänityksiä ja muiden yhteistöiden muunlaisia hedelmiä.

Paljon on siis mahtunut puoleen vuosikymmeneen, ja tämän Smith on saavuttanut tekemällä lähestulkoon kaiken täysin itse. Luovuuden purkaus käynnistyi artistin tutustuessa Buchla 100 -syntetisaattoriin, ja kertaiskusta ensimmäinen bändiviritelmä muuntui elektroniseksi soolouraksi. Smith on pitänyt myös langat tiukasti omissa käsissään ja tuoreenkin kiekon materiaalin hän on kirjoittanut yksin, sekä soittanut melkoista kasaa erilaisia syntetisaattoreita. Lisäksi neito on tuottanut ja miksannut levyn, sekä vastannut Stargaze-kvartetin (huilu, trumpetti, fagotti ja sello) sovituksista.

Ensimmäiseksi sinkuksi valikoitunut An Intention rauhoittaa maisemaa musiikillisen alkuesittelyn jälkeen toisena raitana. Palat asettuvat kuin luonnostaan paikoilleen. Afrikkalaista vibaa huokuva A Kid riuhtoo satunnaista kuulijaa aivan toisaalle, mutta veto on juuri sopivan vahvuista. Popimmasta laidasta kannattaa nostaa puolestaan esille lähes radiokelpoinen To Follow & Lead, joka saattaisi olla lähtöisin vaikka Peter Gabrielin kynästä. Eivätkä yllätykset suinkaan lopu, sillä alkuun In The World on kuin varhainen Kraftwerk-aarre, jostain Ralf und Florian -aikakaudelta. Until I Remember kaikuu puolestaan The Killing Fieldsin ääniraidan aasialaisuutta, johon on löydetty länsimainen, tuore kulma.

Rakkaus, tai vähintäänkin viehtymys, ns. maailmanmusiikkia kohtaan saa albumin kuulostamaan toisinaan hieman halvalta, mutta Gabrielin tavoin Smith osaa löytää eksoottisista paloista ne itseään parhaimmin palvelevat. Kuinka hyvin kiekko tulee kestämään ajan hammasta? Se onkin jo hankalampi kysymys.