Kaos Krew: Returno

Inverse Records

Olen vuosien saatossa arvioinut nipun Kaos Krewn kiekkoja, ja samalla olen saanut todistaa sen hidasta muuntumista hapuilevasta projektista omaa tietään kulkevaksi, ihka oikeaksi bändiksi. Ensimmäisellä virallisella pitkäsoitollaan industrialista innostunut rockmetalli-orkka käytti vielä vokaaleja ja puhesampleja lähinnä mausteina, oman soundin ollessa kauniisti sanottuna hakusessa. Trio kasvoi kvartetiksi ja vajaan neljän vuoden takaisella Corruption Rules This World orkesteri kuulosti ensi kertaa vain ja ainoastaan itseltään.

Neljännellä albumillaan Kaos Krew on kasvanut jo kuusihenkiseksi yhtyeeksi, jota on studiossa avustanut vielä nippu taustalaulajia. Se ei kuitenkaan ole muuttanut sitä faktaa, että ryhmän primus motor on yhä monitaituri Uffe Skog, joka on yhdessä vokalisti Massi Wickmanin kanssa saanut kasaan kymmenen vahvan raidan kokonaisuuden. En tiedä mitä kaikkia merkityksiä Returno-nimen taakse kätkeytyy, mutta ainakin kiekko on monin tavoin bändin tähänastisen historian summa ja tulkittavissa osittain jopa paluuksi industrialin alkulähteille.

Returnon parhaat biisit ovat vahvasti rytmi- ja riffi-vetoisia kiskaisuja, joissa tarttuvuus on selvästi kasvamaan päin. Esimerkiksi itsensä takaraivoon asti takova Dying to Survive ja välittömästi tämän perään kuultava When Soldiers Cry kuulostavat positiivisella tavalla saksalaisilta indurockmetal-vedoilta – ja Saksassa jos missä tämän genren juonet hallitaan. Puhtaiden taklausten joukkoon on luettava myös tylysti asioita pohtiva Dead and Gone, sekä bändin kotikonnuilla livenä äänitetty Big Sale, jonka lyriikat olisi voinut myös liittää mukaan kansivihkoseen.

Kaos Krew ei ole varsinaisesti sorkkinut kaavaansa, tai tehnyt tällä kierroksella asioita mitenkään mullistavasti eri tavoin. Silti Returno on selvä askel eteenpäin, niin yksittäisten biisien kuin kokonaisuudenkin saralla. Kiekko tarjoaa virkistävällä tavalla erilaisia näkökulmia elektronisesti ryyditettyyn raskaaseen rockmetalliin, vaikka soundia ei juuri varioida ja jokaisen biisin tunnistaa jo puolessa minuutissa luojiensa lapseksi. Pienet muutokset, miltei huomaamattomat parannukset, ja kuin taikaiskusta käsissä on aivan uudenlainen albumi.