Trailer Trash Tracys: Althaea

Double Six

Lontoolainen Trailer Trash Tracys aikaansai pieniä aaltoja pop-maailmassa viisi ja puoli vuotta sitten, kun yhtyeen debyyttialbumi Ester ilmestyi. Elektronisen popin ja hunajaisen naislaulun yhdistelmä niitti kiitosta visionäärisyydellään, eikä bändin ydinkaksikko, Suzanne Aztoria & James Lee, ainakaan hälventänyt usvaa ympäriltään päästellessään toinen toistaan uskomattomampia (ja useimmiten täysin tekaistuja) tarinoita suistaan. No, mediaahan pitää osaa vain pelata, sanoisi Yhdysvaltojenkin nykyinen presidentti.

Vaikka yhtyeen karmea nimi antaisi olettaa muuta, Althaea on älykästä poppia, joka pyrkii rohkeasti yhdistelemään aasialaisina pitämiämme soundeja sokeroituun peruspoppiin. Ja jotta resepti ei vain olisi liian helppo, on Aztoria & Lee -voimaduo päättänyt kauhoa rytmipuolelle vaihtelua polyrytmeistä ja retrohtavista syntetisaattoreista. Lopputulos onkin parhaimmillaan kuin jotain Brian Enon kaupallisempaa materiaalia, jota vahvistetaan Kate Bushin visionäärisyydellä ja rohkeudella. Ikävä kyllä nämä ylistyssanat koskevat vain osaa materiaalista, sillä useimmiten TTT tahtoo kompastua omaan näppäryyteensä.

Aztoria & Lee osaavat kyllä luoda tarttuvaa peruspoppia, mutta usein hyvätkin ideat on ylisovitettu niin fiksuiksi siivuiksi, etteivät ne enää viihdytä – saati kiinnosta. Juostessaan eksoottisuuden perässä kiehtoviksi tarkoitetut soundikokeilut kuulostavat lähinnä halpahalliversioilta aidosta tavarasta.