Chad VanGaalen: Light Information

Sub Pop

Kanadan Calgarystä kotoisin oleva Chad VanGaalen on omanlaisensa indierockin renessanssimies. Kuudennella studioalbumillaan VanGaalenin kynästä ovat taas lähtöisin kaikki sävelet ja sanat, sekä levykansien kuvat. Hän on tietysti soittanut merkittävän osan soittimista, äänittänyt levynsä ja nähtävästi pitkälti myös vastannut sen tuotannosta, sillä mitään sen kummempaa tuottajaa krediiteissä ei mainita.

Kuuden vuoden takaisen Diaper Island -pitkäsoiton jälkeen VanGaalen yritti samaan aikaan luoda ääniraitaa suunnitteilla olevaan sci-fi leffaansa sekä kantri-levyä, mutta lopputuloksena syntynyt Shrink Dust ei tainnut osua oikein kumpaankaan maalitauluun. Seth Smithin kanssa dropbox-yhteistyönä valmistunut Seed of Dorzon oli kahden raidan muodostama puolituntinen matka kokeellisen elektropainajaisen ytimeen, joka oli taatusti yllätys monille VanGaalenin faneille. Näin Light Information on ensimmäinen ”oikea” albumi kuuteen vuoteen, ja tällä kertaa VanGaalen on todella palannut takaisin vahvuuksiensa pariin.

Itse asiassa osa uuden albumin kappaleista on jo muutaman vuoden ikäisiä, mutta vasta nyt biisit on jalostettu vangaalenmaiseen huippuunsa saakka. Tuo jalostus saattaa joidenkin mielestä tarkoittaa tarpeettoman alastomiksi riisuttuja, demomoisia kudelmia, kun taas toiset voivat kokea karheaksi raastetut raidat aidoimpina mahdollisina indierockin ilmentyminä. Aiemmin noisenkin kanssa leikkinyt VanGaalen jättää tosin tällä kertaa suurimmat äänivallit rauhaan ja albumin sydänlanka muodostuu modernin folkin ja kesytetyn garagen välillä.

Tarpeettomaksi koetun raskauden mukana myös synkemmät aiheet on heivattu laidan yli, VanGaalenin kertoessa nyt valoisampia tarinoita heleämpien soundien avulla. Rankimmillaan mies on punkkaillessaan Golden Oceansin äärellä, mutta otsa ei painu ryttyyn edes tämän ytimeltään melodiseksi paljastuvan siivun parissa. Nopeasti postpunkin kolkoilla nummilla viivähtävä Locked in the Phase on reilun kahden minuutin mittainen annos puhdasta neroutta, ja vaikka esimerkiksi You Fool tahtoo sirpaloitua vanhaan tapaan, on tuossakin biisissä vahvaa imua. Luonnosmainen Prep Piano 770 muistuttaa puolestaan positiivisesti niistä vahvimmista hetkistä, joita Brian Enon kanssa työskennellyt David Bowie saavutti ”Heroes”-albumin b-puolella. Albumin päättävä Static Shape onkin jo niin aurinkoinen tapaus, että sitä tuntee itsensä suorastaan voimaantuneeksi kuuntelusession päättyessä.