Julkaistu: 11.07.2017
Arvostelija: Mika Roth
Running Moose Productions / Puuma Records
Kelja on joensuulainen laulaja/lauluntekijä, jonka ensimmäinen omista lauluista koottu pitkäsoitto näki päiväinvalon jo maaliskuussa. Syystä tai toisesta kauniisti säihkyvä, alumiinilla ja lakalla päällystetty polykarbonaattilevy, jota kutsutaan myös CD-levyksi, saapui Desibelin toimitukseen kuitenkin vasta jokin aika sitten. Tarina ei kerro myöskään, viittaako nimi Kelja Karjalankannaksella sijaitsevaan kylään, vai ortodoksisen munkin asuntoon, mutta onko sillä(kään) lopulta niin suurta merkitystä?
Kiekon avaava Hyvän mielen blues on herttaisen vilpitön tilitys arjen haasteista ja siitä, kuinka niistä voi päästä käsivarrenmitan etäämmälle. Blues on kuitenkin vain nimessä ilmenevä termi, sillä kiekon kappaleet ovat folkin, riisutun popin ja trubaduurilaulelmien mielenkiintoisia sekoituksia. Keljan taustalla häärii kyllä ihan oikea yhtye, mutta muut soittajat jäävät useimmiten varjoihin huomion keskittyessä Keljan lauluun. Eikä ratkaisua voi aina moittia, sillä sapluuna toimii ainakin puolessa tapauksista. Nämä tarinat kun ovat enemmänkin vahvoja tekstejä kuin mitään unohtumattomia musiikillisia kokemuksia, tosin esimerkiksi Tuuli puhaltaa alastomalla rehtiydellään henkeä kylmimpäänkin rintaan.
Lauluja pienestä huoneesta on hankala albumi arvioida, sillä se sujahtaa kuin luonnostaan soimaan taustalle. Biisien välillä ei tunnu olevan välillä paljoakaan yhteistä, eikä kokonaisuus pysy kovinkaan hyvin kasassa – mutta, samaan aikaan pienimuotoisten kipaleiden piirtämät kuvat liikuttavat jotain sielun sopukoissa. Vaatimatonta mutta kaunista.
Joensuulainen laulaja/lauluntekijä, jonka ensimmäinen omista lauluista koottu pitkäsoitto ilmestyi alkuvuodesta 2017. Keljan musiikissa folk, riisuttu pop ja trubaduurilaulelmat muodostavat omia, mielenkiintoisiakin, kuvioita.
Linkki:
facebook.com/keljansivu
(Päivitetty 9.11.2021)