�sgeir: Afterglow

One Little Indian

Islantilainen �sgeir yll�tti kotikentt�ns� syyskuussa 2012, kun artistin D�r� � dau�a��gn -debyyttialbumi pisti Islannin musiikkihistorian uusiksi. Reilu kolme vuotta sitten esikoisalbumi ilmestyi my�s englanninkielisen� versiona ja maailmanvalloitus saattoi alkaa. Kev��ll� 2017 maailma on yh� valloittamatta, joten toinen pitk�soitto l�htee tasoittamaan tiet� islantilaiselle folkkaajalle, mutta kuinka sitten k�vik��n?

Afterglow on ��nimaisemiltaan miellytt�v�, suorastaan ��rimm�isen miellytt�v�. Sen pehmeys ja raukeus saavuttaa jopa luotaanty�nt�vi� mittoja, artistin ry�st�ess� Bon Iverin ilmavuutta ja Bj�rkin fragmentoitunutta kokeellisuutta, ilman mink��nlaisia tunnontuskia. Paljon on omaksuttu my�s maanmiehilt� Sigur R�sin leirist�, joten mik� t�ss� kevyess� keitoksessa on sitten omaa? Ehk� suodatetut R�n�B -elementit voitaisiin laskea sellaisiksi, sill� ne saavat sent��n pohjat ajoittain svengaamaan, tai virtaamaan nyt hiukan luontevammin.

Afterglow on selv�sti menestyskrapulasta k�rsiv�n taiteilijan albumi, jolla oma tie on hukassa ja onttoa tyhjyytt� pyrit��n t�ytt�m��n sill�, mik� sattuu nyt k�siin kulloinkin osumaan. Sen kevyeksi hiottu pop/folk on p�iv�npaisteista ja merkitykset�nt�, esikoisen tummien s�vyjen kadottua valkaisuveden mukana viem�riin. Levy huokuu kylmyytt� ja tunteettomuutta, vaikka elektronisesti ryyditettyjen ��nivallien on varmaankin ollut tarkoitus toimia juuri p�invastaisesti.