Dr Space: Dr Space�s Alien Planet Trip �Vol.1�

Space Rock Productions

�Avaruus on iso paikka. Tosi iso. Et pysty kuvittelemaankaan kuinka valtavan, typerrytt�v�n, aivoja ravistelevan iso se on�, totesi Douglas Adams aikoinaan siin� yhdess� kirjassa. Enk� voi olla kuin samaa mielt�, kun kuuntelen t�t� tanskalaisen mystisen Dr Spacen levy�. Kuka Dr Space on? Mist� h�n tulee ja minne h�n menee? Onko h�n ihminen, saati edes humanoidi? On totuus sitten mik� tahansa, se on tuolla ulkona � ja niin on kyll� Dr Spacekin.

T�m� albumi koostuu kolmesta raidasta, joista A-puolen t�ytt�� 24 ja puoliminuuttinen 5 Dimensions of the Universe. Biisi on oikeastaan vain loputon syntetisaattoriutuilu, jossa analogiset kiipparit ja satunnaiset mausteet pyrkiv�t yhdess� luomaan jotain syv�avaruudellista. Ja k�yt�n sanaa �pyrkiv�t�, koska t�m� oletettavasti pitk�lti improvisoitu raita ei syty kuin tuskallisen harvoin liekkeihin. Pari avaruusp�lyhiukkasen verran alle kymmenen minuutin mittainen Rising Sun on Mars on puolestaan kuin jonkin 70-luvun italialaisen sci-fi elokuvan ��nitaustaa, mik� ei ole siis v�ltt�m�tt� lainkaan huono asia. T�ll�kin raidalla tosin tiivistys, tai edes jonkinlaisen kulminaatiopisteen haku, olisi tehnyt ter��. Leijailu halki kosmoksen voisi toki olla mielenkiinoista, mutta ik�v� kyll� tohtorimme ei ole t�ysin sinut p��m��r�tt�m�lt� vaikuttavan ajelehtimisenkaan kanssa. Viimeisen� kuultava In Search of Life on IO on puolestaan l�hes 12 minuutin mittainen m�hk�le, jossa on mainio alkuidea ja uskomattoman puuduttava loppuosuus. Ik�v� kyll� se loppuosuus muodostaa noin 80 prosenttia koko biisist�. Ilmassa on pient� Blade Runnerin aikaista Vangelista, mutta t�m� replikointi ei jaksa nelj�� minuuttia, nelj�st� vuodesta nyt puhumattakaan.

P��m��r�tt�myys, ajelehtiminen, outojen ��nimaisemien syleily � n�ist� aineksista on luotu paljon ikimuistoisia synakokemuksia, mutta tohtorimme on pudonnut liian l�helle/kauas/syv�lle, eik� Dr Space�s Alien Planet Trip �Vol.1� pysty koskettamaan taivaansa kattoa. Harmi.