Achiote: Loneliness of Endless Days

V.R. Label

Melko tarkkaan kaksi vuotta sitten Achiote julkaisi esikoiseksi osapuilleen t�ydellisen Deimosin, joka yhdisti 70- ja 90-luvut vaivatta moderniin soundiin. Esikoisen keitos metallia, rockia ja grungea sai tukea my�s tasaisen vahvasta biisimateriaalista, josta j�i puuttumaan ainoastaan se kunnon hitti-isku.

Toisen albumin pohjalla ja tautalla on melkoinen m��r� vastoink�ymisi�, joista pys�ytt�vin on vokalisti/basisti Anun sairaus, joka on pakottanut alkuper�isj�senen poistumaan b�ndin riveist�. Musiikin historiahan on t�ynn� mestariteoksia, jotka ovat syntyneet juuri vastoink�ymisist�, mutta Loneliness of Endless Days ei ik�v� kyll� kuulu niihin. Vaikka sympatiat ovat kuinka b�ndin puolella, niin toisella pitk�soitolla ryhm� tuntuu olevan liev�sti eksyksiss� ja sekaisin. Toisaalta pehme�t melodiat suorastaan vaikeroivat ja kieriskelev�t tuskassa, soundien kaivertaessa syd�nverta rinnasta, mutta kaiho ei vain pure kuten pit�isi. Biiseiss� voi aistia kipua, mutta jotenkin se ei vain v�lity lopulliseen tulokseen. Soittimet ja laulu tuntuvat vierailta toisilleen, eiv�tk� edes koskettimien koukut nappaa kuten pit�isi. Levy kuulostaakin harmillisen demomaiselta, kappaleiden ollessa enemm�nkin raakilemaisia luonnoksia joita on yritetty viimeistell� soundeilla, kun olisi pit�nyt tarttua rohkeammin sovituksiin.

Ehk� suruty�t� olisi pit�nyt tehd� pidemp��n, tai b�ndin olisi kannattanut kiinnitt�� jo uusi naislaulaja antamaan monipuolisuutta ilmaisuun? Asiaa eiv�t helpota my�sk��n kevyemm�n melodisen rockmetallin tutut ratkaisut, joihin ryhm� turvautuu kerran toisensa j�lkeen. Eik� juuri n�in raskas tausta oikeuttaisi yll�tt�vin ratkaisuihin, persoonallisiin irtiottoihin ja johonkin uuteen? �Vaikea toinen levy� on nyt takana, joten punainen lanka saattaa hyvinkin taas l�yty�. Itse toivon niin t�ydest� syd�mest�.