Whale and the Village: Second

Village Records

Whale and the Village kirkasti taivaat vajaa kaksi vuotta sitten, kun yhtyeen upea Between the Tracks -esikoisalbumi ilmestyi. Popahtavaan ja moderniin folkkiinsa tuoreita kulmia löytänyt trio iskikin hakkunsa rikkaaseen melodiakultasuoneen, josta louhittiin luonnollisesti myös kaihon kauneutta sekä muita kirpeämpiä tuntoja.

Osuvasti nimetty Second jatkaa pitkälti samoilla raiteilla kuin esikoinen, liikkuen vain aavistuksen verran kohti mystistä länttä. Siis aina sinne suurten vetten tuolle puolen, missä bluegrass, country ja uus-folk ovat todella merkityksellisiä paloja musiikkikulttuurissa. Amerikkalainen perintö kuuluu etenkin vuolaasti pulppuavissa vokaaleissa, rämäkästi soivissa akustisissa kitaroissa, sekä kappaleiden vinhassa poljennossa, joka ottaa virkistävää etäisyyttä suomalaisugrilaiseen melankoliaan. Eikä asiaa tietenkään haittaa, että pääasiallisen vokalistin Irene Jussilan suussa englanti taittuu kuin syntyperäisellä tulkitsijalla.

Kiitosta ansaitsee myös albumin tekninen toteutus, joka luo kappaleille niiden arvoiset kehykset ja soundin. Kokonaisuutena Second onkin mahdollisesti jopa tasaisempi ja vahvempi kuin täyden tähtipotin napannut esikoinen, mutta siltä tuntuvat puuttuvan ne kaikista korkeimmat piikit sekä unohtumattomimmat hetket. Tai ehkä se yllätysmomentti vain puuttui tällä kertaa, sillä kyllähän Some Days on biisinä ensiluokkainen ja Slow Horses laukkaa päälle kuin Vermon nopeimmat oriit, enkä voi kuin pyyhkiä silmäkulmaa Pawnsin kaihon edessä. Vain country-tuoppiin vetistelevä How to Break a Heat sekä hilipatihipattava Gone Gone tuoksahtavat puolittaisilta hudeilta, joten isossa kuvassa Second seisoo vahvasti jaloillaan.

Mikäli tämä olisi bändin esikoinen suitsutukseni olisi taatusti mittavampaa, mutta nyt jää sellainen pienen pieni olo, että trio pystyisi vielä puristamaan itsestään hiukkasen enemmän. Joten jos/kun se viimeinenkin palanen löytyy niin… Niin.