Skeletal: Dreadful Life

Inverse

Jyväskyläläinen Skeletal on death/trash metal yhtye vuosikymmenen mittaisella historialla. Aiemmista demoista, promoista tai vastaavista ei ole mitään mainintaa, joten Dreadful Life on nähtävästi ryhmän ensimmäinen julkaisu kautta aikain.

Skeletalin vaikutteet lepäävät niin thrashin kultaisella 80-luvulla, kuin deathin rämeisellä 90-luvulla, eikä näitä vaikutteita ole lähdetty sen kummemmin edes peittelemään. Mäiske onkin asianmukaisen brutaalia, soundeiltaan lähes vihamielisen monotonista ja vauhdiltaan sitä divisioonan reippaampaa. Ensimmäiset kolme raitaa ovatkin sellaista turpajuhlaa, ettei pahemmasta/paremmasta väliä. Vokalisti pyrkii ulkoistamaan keuhkonsa, kitarat raastavat herkullisen ilkeästi ja rytmiryhmän tamppaa pedaalia lattiaan minkä vaan ehtii. Näin neljäntenä kuultava, melodinen, kaunis – ja sitä kautta hämmentävä – Life and Dread on todellinen yllätys. Mitä tällainen kaunis ja vaimea instrumentaali tekee tässä ja mikä on oikein homman nimi? Eihän bändissä edes ole kiipparistia.

No, meno muuntuu takaisin death-keskitykseksi heti Downward Spiralin kajahtaessa maisemaan, mutta hitaasti käynnistyvä ja sisaruksiaan pahaenteisempi Reaching Out sotkee taas kuvioita. Tässähän liikutaan mustimman thrashin ytimessä, jossain mistä ei ole enää niinkään pitkä matka blackin vuonoihin – ja juuri nämä hetkelliset siirtymät pois deathin jyrkistä urista tekevät kiekosta mielenkiintoisemman.

Kuten edellä tuli jo todettua, Skeletalilta ei ole ilmestynyt demoja sun muita pikkuisia, joten esikoinen on nähtävästi kaiken kymmenen vuoden aikana koetun summa. Debyytti on lievästi raakilemainen, mutta samaan aikaan erittäin lupaava osoitus bändin potentiaalista, joten on aika todeta klisheisesti: tästä on hyvä jatkaa.