Cherry Glazerr: Apocalipstick

Secretly Canadian

Tunnustan heti alkuun, että Cherry Glazerrin punkahtava sekä kimaltava pop-rock soosi on mieleeni. Niinpä en huolestunut sen suuremmin, kun kitaristi/vokalisti Clementine Creevyn apuna toiminut rytmiryhmä meni taannoin vaihtoon. Uusi trio muodostuu rumpali Tabor Allenista ja multi-instrumentalisti Sasami Ashworthista, mutta huomiohan on tietysti Creevyn hunajaisessa äänessä, sekä neidon rosoisessa kitaroinnissa.

Ja tästä päästäänkin luontevasti uuden albumin soundimaailmaan. Kitara on edelleen äänessä ja rummut paukkuvat kuten kuuluu, mutta muilta osin soundissa on tapahtunut suoranainen evoluutioloikka. Siinä missä esikoisalbumi Papa Cremps, ja kenties vielä vuotta myöhemmin julkaistu Haxel Princess, kärsivät budjetin mukana tuomista kompromisseista, soi Apocalipstick rikkaana, muhkeana sekä täytekakkumaisen täyteläisenä. Etenkin albumin alku on yhtä juhlaa, kun rouhean videonkin kanssa julkaistu Told You I’d Be With the Guys rävähtää maisemaan. Biisin riffi on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas, eikä popimmin pomppiva Trash People jätä sisarustaan vähäisempiä jälkiä muistiraidoille. Cherry Glazerr nitookin heleän popin, räkäisen rockin, sekä silmille lyövän punk-asenteen toisiinsa tavalla, joka on samaan aikaan niin monta kertaa kuultua ja silti niin raikasta. Kaiken ytimessähän ovat lopulta kappaleet, ja niitä bändi osaa todella luoda, kuten vaikkapa lievästi franzferdinandmainen Moon Dust, tai hieman myöhemmin radioheadmaisemmin räjähtävä Nuclear Bomb osoittavat.

Cherry Glazerr on tällä hetkellä eräs kuumimmista Los Angelesin tuoreista rock-yhtyeistä, enkä usko bändin jäävän tämän jälkeen enää vain kotiseutujensa ihmeeksi. Creevy saattaa hidastaa suosion lieskoja jatkuvilla tasa-arvo puheillaan (Amerikka kun on aina Amerikka), mutta tie kohti mittavampaa kuuluisuutta sekä tähteyttä näyttää osapuilleen väistämättömältä.