Ei Kiinnosta: Karate

Omakustanne

Vuodesta 2015 nykyisessä muodossaan ja nykyisellä nimellä toiminut Ei Kiinnosta räimii esikoisellaan rosoista rockia. Ilmeisin etuliite on punk, eikä touhuamista raskauta turhan vakava suhtautuminen asioihin – tai tällaisen vaikutelman nelikko onnistuu luomaan vedellessään biisejä omasta punk/stoner/rock/metalli mankelistaan lävitse.

Kiekon 13 siivua tahkotaan reiluun 34 minuuttiin, eli biisien keskimitta painuu sinne kahden ja puolen minuutin pidemmälle puolelle. Avaukseksi sijoitettu, ja osuvasti rokkipoliiseja arvosteleva (?), Kuningas on kuitenkin harmillisesti venytetty päälle kolmen minuutin, eikä toisena soiva Minä haluan nussia sinua jaksa sekään ihan 3 minuutin mittaansa. Kumpikin ralli ei missään nimessä ole heikko, mutta tiivistystä olisi vaadittu nyt pahasti. Tai jos mistään ei haluta luopua, niin sitten jäniksiä pitää kiskoa enemmän hatuista, myös siellä kappaleiden jälkimmäisillä puoliskoilla.

Naapuri kilahtaa jo mukavasti leukaperiin, enkä turru edes siihen, kuinka paljon housuja saadaan Automaatista. Liimaakin tarttuu mukavasti, vaikka aineiden kanssa kannattaa olla aina varovainen, puhumattakaan rehvakkaasti rokkaavan Speedballin jyrinästä. Yhtye vaikuttaakin olevan parhaimmillaan silloin, kun punkin, rockin ja metallin väliset vedet sekoittuvat eniten, ja mukaan saadaan melumaisemaan istuvaa post-grungen jytkettä. Karate on kaikkea muuta kuin tasainen teos, eivätkä monet raidat toimi läheskään kaikilla sylintereillä, mutta enemmän tässä positiivista kuin negatiivista, joten ei muuta kuin eteenpäin, poikki ja pinoon.