Lamori: To Die Once Again

WormHoleDeath / Aural Music

Suomalainen melankolinen metalli on maailmanlaajuisesti jo suoranainen käsite, etenkin kun puhutaan siitä genren melodisemmasta ja kaihoisammasta laidasta. Niinpä kun uusi yhtye astuu näille kentille ilmoittaen vaikutteikseen mm. vanhan HIM:n, Depeche Moden ja Marilyn Mansonin, on se astumassa todella suuriin saappaisiin. Ahvenanmaalaisen Lamori kolmen vuoden takainen esikoisalbumi, Deadly Desires, sujahti aikoinaan allekirjoittaneen tutkan ohi, mutta toinen pitkäsoitto tarttui jo onneksi haaviin.

Em. yhtyeiden jalanjäljissä siis kuljetaan siten, että Mestari Valon orkesteri on selvin vaikuttaja ja esikuva. Ja mikäs siinä on kulkiessa, kun biisikynästä on irronnut niinkin laadukkaita siivuja kuin Until Death (Do Us Part), Chapter IV ja Follow the Ghost. Kyllähän näistä vedoista voi yhä kuulla aiempien polvien työn, mutta ei mitenkään häiritsevissä määrin. Seuraavalle pitkäsoitolle Lamori voisi tosin kehittää soundiaan nykyisestä, sillä vuosituhannen tienoon HIM optimoi jo tämän kyseisen kaavan. Toinen moitteiden/kiitosten aihe on tekstipuoli, jossa kuoleman kauneus ja rakkauden tuska eivät nyt varsinaisesti auo uusia uria.

Paljon on saavutettu, mutta paljon on edelleen tehtävää. Ryhmä osaa annostella rankkuuden ja romanttisemmat kudelmat jo sen verran taiten, että niin metallistit kuin romantikotkin saadaan mukaan, eikä vokalisti Matiasta pääse syyttämään liiasta sokeroinnista. Lopputoteamuksensa voikin todeta, että vielä ei ihan tärähdä, mutta lähellä ollaan jo. Ei siis muuta kuin lisää, ennakkoluulottomammin ja rohkeammin.