James Arthur: Back from the Edge

Columbia

James Arthur nousi rakettimaisesti otsikoihin voitettuaan erään nimeltä mainitsemattoman kykykilpailun Englannissa vuonna 2012. Näkyvyyttä seurasi esikoisalbumi James Arthur, joka toi tuolloin vasta 25-vuotiaalle artistille runsaasti listasijoituksia ympäri planeettaa. Menestyksen harjalla Arthur ei kuitenkaan osannut pitää sanaista arkkuaan riittävästi kurissa. Tästä seurasi pahoja ylilyöntejä, ja hyvin nopeasti ovet lämähtelivätkin jo kiinni herran nenän edestä, eikä miehellä ollut pian enää sopimusta levy-yhtiönkään kanssa. Nyt muutaman vuoden vanhempi, viisaampi ja kokeneempi Arthur on palannut toisen albuminsa kera, joten oliko mies yhden väläyksen ihme vai jotain kestävämpää?

Todettakoon se heti alkuun: Back from the Edge on hyvä, paikoin jopa erinomainen pop-levy. Kaksi vuotta kovaa työtä on tuottanut tuloksen, josta kuka tahansa voisi olla ylpeä, vaikka kiekon 13 kappaleesta ei yhtä monta sinkkuehdokasta ehkä löydykään. Eikä Arthur ole suinkaan urakoinut studiossa yksin, vaan apua on saatu mm. sellaisilta nimiltä kuin Bradley Spence, Jonathan Quarmby ja Red Triangle, joka on siis sama asia kuin Rick Parkhouse ja George Tizzard. Tekijät ovat rautaisia hitti-ammattilaisia, joiden cv:t pursuavat menestystarinoita, mutta todettakoon tässä yhteydessä myös, että Jokainen raita on tosin kirjattu myös Arthurin nimiin. Isännän tontti studion uumenissa on näin ollut selviö ja Back from the Edge soi juuri James Arthurilta, eikä keneltäkään muulta.

Kaikella albumille ladatulla taidolla ja kokemuksella päästään tietysti jo pitkälle, mutta se viimeinen palanen menestyksen kaavassa on itse Arthur ja hänen elämänsä. Mies poltti jo kertaalleen siipensä, eikä hän emmi avata omaa tarinaansa, vaan antaa palaa nyt täydeltä laidalta. Osa riveistä on tulkittavissa hieman kitkeriksi, mutta eniten herra tuntuu olevan ärtynyt itselleen, joten mitään likasanko-osastoa tässä ei tehdä, vaan asiat enemmänkin todetaan ja niistä on nyt otettu opiksi. Erinomaista poppia, ajattelun aihetta antavia lyriikoita ja huippuluokan tuotantoa - eiköhän tästäkin kiekosta tule hitti, joten tervetuloa takaisin rajalta, James.