Willie and the Goodsouls: Free Willie

V.R. Label

Willie and the Goodsouls jätti allekirjoittaneeseenkin positiivisen muistikuvan parin vuoden takaisella Fortunate Son -debyytillään. Vaikka, kuten kollega Väliniemi levyarviossaan totesi, bändi kuulosti tarpeettoman paljon Dire Straitsin ja E-Street Bandin sekoitukselta. Kaksi vuotta myöhemmin kitaristi Ville Vesalaisen ympärille on kasvanut ihka oikea bändi, ja Willie taitaa totta tosiaan olla nyt vapaa.

Kulunut sanonta kertoo rockin olevan rajaton riemu, mutta turhan usein toteamus on vain sanahelinää. Todellisuudessa rock on enemmänkin raskasta puurtamista musiikkimaailman valtavissa tehdashalleissa, myyntilukujen pohtimista ja täydellisen tuotteen tavoittelua. Willie and the Goodsouls muodostaa tässä harmaan sävyjä toistavassa todellisuudessa mukavan poikkeuksen, sillä Free Willien kappaleissa voi kuulla puhtaan tekemisen riemun. Eikä tämä ole mitään päälle liimattua juku-juku-hauskaa, vaan aidolta vaikuttavaa, sydämestä kumpuavaa lämpöä. Tai niin ainakin minä tulkitsen mm. Live Alongin rivit sekä Beam Me Upin sanat.

Musiikissaan Willie on edelleen springsteenmaisen uhmakas ja knopflermaiseen kauneuteen taipuvainen, mutta mukaan on tullut sopivasti Chicagon pehmeyttä sekä varttuneen John Mellencampin viisautta. Ja kun bändin oma soundi on samalla kehittynyt sekä kypsynyt, on kokonaisuus äkkiä palasiaan mittavampi.