Mystons: Destination Death

V.R. Label

Mystons on yhtye, jonka liikkeitä olen seurannut jo vuosia mielenkiinnolla. Vuosikymmenen alussa ilmestynyt Alkæm särisi parhaimmillaan kuin mustapesty Nick Cave, ja vajaa vuosi myöhemmin päivänvalon nähnyt 3 yksinkertaisti nimensä mukaisesti duoksi kutistuneen ryhmän ilmaisua. Alkukesästä 2014 julkaistu Black Matter vahvisti bändin omaa soundia ja nyt vertailut muihin voikin sitten lopullisesti viskata romukoppaan. Mystons vuosimallia 2016 kun on vain oma, raskas, rosoinen, selittelemätön ja tinkimätön itsensä.

Yhtyeen viidettä pitkäsoittoa työstettäessä on pyritty saavuttamaan bändin keikoilta tuttu puristuksen tunne, tavoite jossa miksaajan ja tuottajan pallilla istunut Hiili Hiilesmaa, sekä kumppanit, ovat todella onnistuneet. Prosessissa onkin syntynyt niin multainen soundi, että lopputulema kuulostaa jollain tavoin Rob Zombien ja The Vision Bleakin garage-punk yhdistelmältä. Mukana on vaaraa ja jopa suoranaisia ylilyöntejä, mutta suuressa kuvassa lähes kaikki asettuu silti kohdilleen.

Levyn avaava The End of Days soi kuin karkeammalla hiekkapaperilla käsitelty Mastodon, kun taas While My Heart Hammers Doom Doom Doom iskee rokeimman vaihteen silmään. Yritys on kovaa, jopa siinä määrin, että Death Becomes Your Bride sortuu jo pieneen yliyrittämiseen, näin upea biisi kun olisi selvinnyt vähemmälläkin alleviivauksella. Kiekon jälkimmäiseltä puoliskolta edukseen erottuvat rujosti rokkaava Ocean of Pain, sekä kaiken hieman kauniimmin sulkeva Don’t Be Afraid.

Mauri ja John Myston jatkavat radallaan kohti suurta tuntematonta, Destination Deathin ollessa luonnollinen askel juuri tässä pisteessä. Levyn tinkimätön soundimaailma voi aiheuttaa nikottelua, mutta ainakin se on rehelliseltä ja aiempiin töihin reagoivaa.