Nada Surf: Peaceful Ghosts

City Slang

New Yorkin aina luotettava Nada Surf on vuosien saatossa julkaissut oikeastaan yhtä paljon tavallisia pitkäsoittoja, kuin kokoelmia sekä live-tallenteita. Omanlaisensa virkistävä lisä oli vuoden 2010 coveri-kiekko If I Had a Hi-Fi, mutta nyt mennään taas omilla kappaleilla ja täyden filharmonia-orkesterin tukemana. Kappaleita tälle bändin historiaa hieman toisella tavalla luotaavalle levylle on siunaantunut kaikilta muilta albumeilta, mutta syystä tai toisesta debyyttikiekko High/Low ohitetaan kokonaan. Kun otetaan huomioon, että esikoinen on myös ryhmän menestynein albumi jenkkilistoilla, on valinta mielenkiintoinen, jopa rohkea.

Avaukseksi sijoitettu Comes a Time ei ole yhdessätoista vuodessa ikääntynyt mihinkään, ja Blizzard of ’77 saa olla oma hauras itsensä, vaikka jousia taustalle hiipiikin. Kappaletta ei kuitenkaan räjäytetä taivaan tuuliin, ja pidättyväisyys on vallitseva suuntaus halki koko kiekon. Useimmiten kun suuri orkesteri tukee tavallista pop-rock bändiä, lopputuloksessa biisit jäävät helposti massiivisen äänivallin alle. Tämä ei onneksi ole tilanne Peaceful Ghostsin tapauksessa, sillä kappaleet ovat jatkuvasti keskiössä ja mittavasta arsenaalista käytetään vain sen verran soittimia, mitä kulloisessakin tilanteessa tarvitaan.

Nada Surf julkaisi alkuvuodesta kahdeksannen albuminsa, You Know Who You Are, mutta tuoreelta pitkäsoitolta mukaan on mahtunut ”vain” neljä kappaletta. Näistä Out of the Dark ja Believe You’re Mine rakentavat kokonaisuuden suurimmat äänivallit, kenties siksi, että näin tuoreisiin biiseihin ei ole saatu vielä riittävästi etäisyyttä. Muuten lopputulosta voi pitää ensiluokkaisena ja orkesteri hoitaa osuutensa moitteetta. Kuten todettua: Nada Surf on aina luotettava.