Marching Church: Telling Like It Is

Sacred Bones

Tanskalaisen Iceagen nokkamies Elias Bender Rønnenfelt on näemmä löytänyt sisäisen Nick Cavensa, mutta mitä muuta herran soolodebyytti mahtaa tarjota? Varhaisen U2:n maneereiden ja Talking Headsilta lainattujen soundien lisäksi siis.

Siinä missä Iceage räyhäsi etenkin uransa alussa post-punkin voimalla sekä nuoruuden uhmaa uhkuvilla lyriikoilla, on Marching Church toisenlainen jo perusluonteeltaan. Rønnenfelt ei pullistakaan rintaansa veljeyttä uhkuen, vaan valittaa särkyneen sydämensä perään, pohtii rakkauden vesien syvyyksiä, sekä kaupunkeihin ansaksi jääneiden ihmisten kohtaloita. Vai olemmeko me kaikki kaupunginvalojen äärellä asuvat sittenkin löytäneet jotain…Ainakaan Inner City Pigeon ei tunnu kovin onnelliselta ja Lion’s Den ei juuri ylistä aiemmin niin upeaksi koettua tanskalaista kommuuniasumista.

Telling Like It Is on kunnianhimoinen albumi, ja Let it Come Down nousee erääksi upeimmista levyn käynnistäjistä, joita olen kuullut vähään aikaan. Antaa kaiken tulla alas vaan. Toisena soiva Up For Days nostaa puolestaan fiilikset, ja adrenaliinin, kattoon, Rønnenfeltin rämistellessä ronskin rokkarin tavoin. Kuten alussa jo totesin, herra on omaksunut merkittäviä palasia muilta, mutta tanskalaisissa käsissä on syntynyt myös jotain täysin uutta. Tanskanmaalla ei tunnukaan olevan juuri nyt kovinkaan paljoa pielessä.