King Creosote: Astronaut Meets Appleman

Domino

Skotlantilainen Kenny Anderson kuuluu siihen myöhempien sukupolvien pop-nerojen joukkoon, joiden saavutukset tuntuvat jäävän suurelta yleisöltä pääosin huomioimatta. Toki King Creosote nimellä musiikkia julkaiseva artisti on saanut osansa brittiläisen musiikkilehdistön parrasvaloista, mutta saarivaltion ulkopuolella tämän ahkerasti musiikkia julkaisevan folk popparin tekemiset ovat harvempien tiedossa.

10-luvulla joka vuosi useamman julkaisun työstänyt artisti avaa pelin uusimmalla albumillaan täydellisyyttä hipovin vedoin. Yli 7 minuutin mittaan kasvatettu You Just Want voisi puolestani jatkua vaikka toisen moisen, sillä kappaleen yksinkertaisen nerokas rakenne on kuin itseensä sulkeutuva, hypnoottisesti pyörinä mielihyvän hyrrä. Suorempi ja pari minuuttia lyhyempi Melin Wynt sulauttaa folkin ja rullaavan popin toisiinsa vinhemmin, kun taas Wake Up to This pomppii kuin ilon sieluunsa löytänyt folk-Travis.

Astronaut Meets Appleman kehittyy raidalta toiselle huimaa vauhtia, vaikka varsinaiset välimatkat kappaleiden välillä eivät ensi alkuun merkittäviltä vaikutakaan. King Creosoten vaistonvaraiselta vaikuttava kyky yhdistää aiempia osia uusiksi mestariteoksiksi johtaa Love Lifen pulpmaisesta arkirentoudesta Peter Rabbit Tean vinonkauniseen maailmaan, jossa Liisa saattaa seikkailla vaikka minkälaisessa ihmemaassa. Etenkin Peter Rabbit Tea tuokin esiin sitä pinnan alla kuplivaa levottomuutta, joka vaikuttaa oikeissa olosuhteissa jopa toismaailmalliselta.

Albumi olisikin täyden pistepotin arvoinen, ellei sekaan olisi päässyt pari lievästi täytteeltä maistuvaa raitaa. Voi olla että nämäkin numerot puhkeavat runsaaseen kukkaan ajan saatossa, mutta ainakaan vielä en löytänyt niistä sitä samaa taikaa joka kukkii jo muilla saroilla.