Levyarvio

Sam Coomes: Bugger Me

Domino

Parhaiten ehkä Quasin toisena puoliskona tunnettu Sam Coomes on heittänyt viime vuosina runsaasti lyhytikäisiä keikkahommia indie-rockin saralla. Portlandissa asuva herra onkin ehtinyt tehdä osapuilleen kaikkea muuta paitsi soololevyn, ja nyt tuokin ruutu on saatu sitten ruksattua. Sinänsä Bugger Me -albumin nimeäminen soolodebyytiksi on hivenen harhaanjohtavaa, onhan päälle viisikymppinen Coomes tehnyt jo mm. useamman elokuvan ääniraidat täysin itsekseen, mutta ei takerruta yksityiskohtiin.

Coomes on aina ollut vahvimmillaan koskettimien ääressä ja, kuinka ollakaan, niiden voimin myös soolokiekko on pitkälti syntynyt. Coomesin laulun/lausunnan lisäksi äänessä ovat oikeastaan vain urut, sekä muinaiselta 60-luvulta peräisin oleva rumpukoneen esiaste. Näitä kappaleita ei ole hinkattu studiossa loputtomiin, vaan jalo tarkoitus on ollut saavuttaa välittömyyden, vaaran ja ainutkertaisuuden tunne. No, siinä on vähintäänkin onnistuttu, sillä tällä kiekolla on enemmän särmää, rosoa ja puolittaisia virheitä kuin mitä keskivertobändi tulee saavuttamaan 20 vuotisella urallaan.

Bugger Me hortoilee jossain lo-fi surf-musiikin, alkukantaisen pop-rockin sekä urku-avantgarden välisessä limbossa, jossa ainoa sääntö tuntuu olevan, että mitään sääntöjä ei ole. Kiekon avaava Stride On pääsee lähimmäs perinteisen pop-hitin rajoja, mutta omimmillaan Coomes on Cruisin Thru / Just Like the Restin kaltaisilla raidoilla, joissa pop-elementit viskotaan ilmaan ja ammutaan seulaksi, ihan vain huvin vuoksi. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla pohdin miksi Coomes ei tee kappaleistaan valmiimpia, pienellä panostuksella kun useammasta raidasta olisi saanut muokattua herttaisen tarttuvia poppiksia. Vasta jossain viidennen kierroksen kohdalla oivalsin, että näinhän sen pitääkin mennä, eikä Bugger Men kuulu toistaa toisten luomia kaavoja, vaan luoda jotain täysin uutta. Jotain joka kestää paljon pidempään kuin päiväperhon lailla liitävät pop-helmet. Tämä on taidetta, mutta sellaista taidetta johon satunnainen poprock-diggailijakin voi viehättyä.

*****
Youtube last.fm

Arvioi levyä:

Ohjeet/Säännöt levykommentointiin:
  1. Kirjoita kyseisestä levystä/arviosta/kommenteista.
  2. Vältä mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Yritä löytää uusi näkökulma, mitä muut eivät ole vielä löytäneet.
  4. Arvio tai sen kommentointi on yhden ihmisen mielipide. Mikäli olet eri mieltä, voit kriittisestikin kommentoida sitä tai vaikka arvioida levyn uudelleen. Muista kuitenkin perustella mielipiteesi.
Mitkä kommentit tullaan poistamaan:
  1. Vain muutaman sanan sisältävät kommentit.
  2. Kommentit, joissa on mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Kommentit, jotka toistavat aikaisempia kommentteja ja eivät näin ollen tuo mitään uutta.
  4. Tekstit, jotka eivät sisällä mitään kommentointia (esim. 'ihan mielettömän hyvä, osta levy, maailman paras bändi, rakastan eusebiusta, jee!!!!' -tyyppiset tekstit poistetaan).
Muista: Tämä on mahdollisuus piileville kriitikoille astua esiin.
Tähdet:  Muista, että keskivertolevy on **1/2 tai ***. Vain aniharva levy on ***** tai 1/2.
Arviosi:

Halutessasi voit käyttää tekstissäsi myös seuraavia HTML -merkkejä:
<b> <i> <a> <em> <br> <strong> <blockquote> <tt> <li> <ol> <ul>

Artistihaku
Artisti

Sam Coomes

80-luvun alkupuolelta indie-musiikin parissa toiminut yhdysvaltalainen muusikko. Coomes on tehnyt yhteistyötä monien artistien kanssa, mutta merkittävin miehen yhtyeistä taitaa silti olla enemmän ja vähemmän aktiivinen Quasi

Linkki:
samcoomes.com

(Päivitetty 13.9.2016)

Levyarviot

Bugger Me
*****
13.09.2016
Arvostelijana Mika Roth