Kerjääjät: Älytöntä suunnittelua

Omakustanne

Levysaatteen sanat saivat tällä kertaa henkäisemään pariin otteeseen huolesta, yhtye kun on kuuleman mukaan ”hirtehistä rytmimusiikkia soittava helsinkiläinen ska-orkesteri”. Ja jotta maksimaalinen ärsytys on taattu, ei bändi pysy edes erossa politiikasta, vaan julistaa Vastuulaulun ironialla näkemyksiään. Pistetään siihen päälle yhteiskunnan kipupisteitä luotaavat biisit, joissa syrjäytyminen, alkoholi ja kuolema käyvät yksi toisensa jälkeen parrasvaloissa, niin johan on soppa valmis.

Ja sitten on puolustuksen puheenvuoro.

Kerjääjät ei mahdollisesti taivu polvistaan aivan samalla intensiteetillä, kuin Karibian auringossa marinoituneet kollegansa, mutta yhtyeen into vaikuttaa ainakin aidolta. Tekstit ovat ehkä tummia juonteita sisältäviä, mutta puhdas ironia ja pilke kummassakin silmäkulmassa takaa, että hymy nousee väkisinkin huulenpieleen. Fiilis on aurinkoinen ja soitto soi kuin Madnessilla nyt konsanaan, mikä on siis todella paljon sanottu tällä suulla. Lisäksi perinteistä soitinkolmiota on lavennettu puhallinsektiolla johon kuuluvat pasuuna, alttosaksofoni ja baritonisaksofoni, eikä torviin vain puhista näytin vuoksi, vaan ne muodostavat olennaisen osan bändin muhkeasta soundista. Pistetään tuohon päälle vielä Valkyriansin Samuel Abaijónin koskettimet ja koossa on sellainen äänisalaatti, että nälkäisempikin ska-fani saa ainakin pureskeltavaa.

Kerjääjät saavuttavat näin vähintäänkin torjuntavoiton ja kunhan biisikynistä löytyy lisää kulmia, niin ei muuta kuin eteenpäin vaan.