Litku Klemetti & Tuntematon numero: Horror ’15

Luova

Litku Klemetti & Tuntematon numero on dokumentoinut olemassaolonsa ensimmäisen vuoden ja risat esikoisalbumilleen. Litkun (upea taitelijanimi, muuten) tehtyä balalaikalla ensimmäiset biisit kesällä 2014, kasaantui bändi hänen ympärilleen vielä saman vuoden syksyllä. Ensimmäinen keikka heitettiin tammikuussa ja nyt on jo esikoinen pihalla. Vauhti on siis vinhaa ja saatteen mukaan agendana toimi simppelisti: ”mikä kuulostaa hyvältä, on hyvää”.

Evoluutio on siis ottanut kolmiloikkaa bändin kohdalla, mutta Horror ’15 ei kuulosta demojen nipulta vaan omalla vinksahtaneella tavallaan täysijyväiseltä albumilta. Kyseessä onkin kolmen P:n, eli Punkin, Popin ja Progen, paketti, jossa ainesosien keskinäiset suhteet vaihtelevat voimakkaasti raidalta toiselle. Kiekon sisäiset kontrastit ovatkin mielenkiintoisia ja haastavia seurattavia, kun toisaalla ratkaisuja on selvästi pohdittu pitkään, mutta samaan aikaan ryhmä on vain vetänyt sitä mikä on sattunut tuntumaan hyvältä. Tai tämän vaikutelman kuulija ainakin saa keitoksesta.

Suorasukaisuus onkin yksi kokonaisuuden vahvimmista punoksista, mutta somilla lisäyksillä ja pienillä biisien marginaaleihin upotetuilla palasilla on lopulta melkoinen vaikutus. Vaikutteillaan ilakoiva Progetyttö on mahdollisesti selkein esimerkki tästä ajattelutavasta, mutta kyllä se Rakastaakin on lopulta melkoinen pop-teos. Puhumattakaan Tyhmeliini-rallin kasari-Röyhkää hipovasta nerokkuudesta, ja Angelikan viittä vaille post-punkkailusta. Vaikutteita on saatu, eikä niitä pyritä edes peittelemään, vaan jotenkin kaikesta on saatu nuijittua jotain joka kuulostaa vain ja ainoastaan Litku Klemetti & Tuntematon numero -orkesterilta. Siispä hattua päästä ja syvä kumarrus debytanteille, jotka rikkovat raikkaasti kaavoja.