Projektio: Rosoja

Omakustanne

Ilahduin todella saadessani käsiini Projektion debyyttialbumin, sillä ryhmän alkuvuodesta 2015 julkaisema demo lupaili erittäin paljon tulevalta. No, tulevaisuus on nyt ottanut 10 raidan 38 minuuttisen albumin muodon, eikä se vaikuta lainkaan hullummalta.

Rosoja on elämän ja arjen rosoista kertovien tarinoiden nippu, jossa tekstit iskevät tarkkoja kiilojaan jokapäiväisen elon turhuuteen, sekä sen upeaan ainutlaatuisuuteen. Vahvimmaksi lenkiksi osoittautuvat lyriikat kantavat jopa muutamaa muuten heppoista raitaa, joten se aina vaikea tekstipuoli on jo tässä vaiheessa hallussa. Viimeiseksi sijoitettu nimibiisi päättää levyn positiivisissa fiiliksissä, mutta vahvimmillaan ryhmä on kertoessaan tummempia tarinoita ja porautuessaan risaisen psyykeen pinnan alle. Pimeiden huoneiden hotelli piirtää harvoilla riveillä ja harkituilla palasilla mosaiikin, jonka yllätyksellisyys ja voima hämmästyttävät kerran toisensa jälkeen. Biisin kulmikkuus sai jopa aluksi kavahtamaan ja kaipaamaan siistitympää sovitusta, mutta ei – juuri näin sen pitääkin mennä. Toinen täysosumalta vaikuttava raita on Kääntöpuolet, jonka tuotantoon jäin kaipaamaan ainoastaan selkeämpiä soundeja, koska tällaisenaan biisin iskuvoimasta merkittävä osa haaskaantuu tunkkaiseen ilmaan.

Omakustanteena julkaistu Rosoja kärsiikin eniten juuri keskinkertaisista soundeista, jotka pahimmillaan vievät huomion aivan vääriin suuntiin. Toinen ongelma on sävellysten tason vaihtelu, sillä albumia kuunnellessa tuntuu siltä, että parilliset numerot ovat niitä parittomia vahvempia. Avaus ei ole täydellinen mutta lupaava ja uskon vakaasti, että yhtyeellä voisi olla vielä paljon annettavaa musiikin saralla.